• Kansainvälisten sijoittajien metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta ‒ rahastoilla ja ulkomaisilla sijoittajilla lähes 600 000 hehtaaria

    Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on lisääntynyt Suomessa nopeasti kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa metsää enemmän kuin yksityishenkilöt.
    Tilaajalle
    Metsärahastot ja ulkomaiset sijoittajat ovat kasvattaneet metsänomistustaan Suomessa nopeasti.
    Metsärahastot ja ulkomaiset sijoittajat ovat kasvattaneet metsänomistustaan Suomessa nopeasti. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    12.1.202308:00
    Aura Pilkama

    Laaja tutkimus paljastaa, että kansainvälisten sijoittajien metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta.

    Näin on erityisesti silloin, kun metsärahasto on Suomessa verovapaa ja rahastolla on ulkomaisia osuudenomistajia, jotka eivät ole Suomessa velvollisia maksamaan veroa rahaston kautta saamastaan tulosta.

    Syy voi olla esimerkiksi Suomen oman lainsäädännön tai Suomen muiden valtioiden kanssa tekemät verosopimukset. Lisäksi Suomessa veronalaista metsätuloa on jossain määrin mahdollista siirtää konsernien sisällä ulkomaille vähennyskelpoisina korkomenoina.

    Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistusta, oikeudellisia rakenteita, verotusasemaa ja toimintaa Suomessa selvittivät Luonnonvarakeskus (Luke), Tampereen yliopisto, Finnwatch ja Pellervon Taloustutkimus PTT.

    Tutkimuksen mukaan puhtaasti kotimaisissa tilanteissa rahaston kautta sijoittaminen ei yleensä synnytä verotuksellista etua.
    Tutkimuksen mukaan puhtaasti kotimaisissa tilanteissa rahaston kautta sijoittaminen ei yleensä synnytä verotuksellista etua. Kuva: Sanne Katainen

    Selvityksessä käsitellyt tapaukset osoittavat, että erilaiset konsernin sisäiset lainajärjestelyt ovat kansainvälisissä sijoitusrakenteissa yleisiä.

    ”Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja siirretään ulkomaille suomalaisyhtiön verotusta pienentävinä korkoina. Sen seurauksena metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa kokonaan verottamatta”, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

    Metsäomaisuuteen Suomessa sijoittavien erikoissijoitusrahastojen ulkomaiset osuudenomistajat eivät ole tällä hetkellä velvollisia maksamaan Suomessa veroa rahasto-osuuksista saamistaan luovutusvoitoista.

    Näiden voittojen veronalaisuutta laajentava lakimuutos on kuitenkin paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Tosin monet Suomen tekemät verosopimukset estävät jatkossakin näiden voittojen verotuksen Suomessa, tutkijat huomauttavat.

    Tutkijat esittävät raportissaan, että havaittuihin veropohjan aukkoihin puututtaisiin lainsäädännöllä.

    ”Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa.”

    Tutkimus on ensimmäinen kattava analyysi siitä, miten metsärahastot ovat laajentaneet metsänomistuksiaan Suomessa ja millaisten oikeudellisten rakenteiden kautta ne toimivat.

    Tutkimusten mukaan Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa.

    ”Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luvut ovat kaksinkertaisia aikaisempaan käsitykseen verrattuna”, kertoo Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala.

    Muutos on ollut nopea. Luken mukaan vielä 15 vuotta sitten rahastot ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät omistaneet Suomessa käytännössä yhtään metsää. Nopeasti lisääntynyt kysyntä on nostanut metsäkiinteistöjen hinnat kaikkien aikojen korkeimmiksi.

    Lisää aiheesta
    • Metsäsijoittaja hakee esimerkiksi hyvässä arvokasvussa olevaa kuusikkoa.

      Talous | Metsätilakauppojen määrä nousi ennätykseen – eniten metsää haalivat rahastot

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsärahastot
    ulkomaisten sijoittajien verotus
    metsänomistus Suomessa
    verosopimukset
    Luonnonvarakeskus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin