Metsänlannoitus droonilla on taloudellisesti järkevää pienilläkin kohteilla

Lannoitelastissa oleva suurikokoinen drooni eli lennokki piippaa kolmesti hiekkatien varressa Laukaan Lankamaalla. Sitten laite alkaa surista, ja pian sen roottorit jo pyörivät vinhaa vauhtia.

”Mielenkiintoista päästä näkemään, miten lannoitus tapahtuu droonilla. Tämä on kuitenkin vielä niin uusi juttu”, sanoo laukaalainen metsänomistaja Aino Tuokala.

Hän on tilannut metsäänsä kasvatuslannoituksen metsänhoitoyhdistys Päijänteen kautta. Se tarjoaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa kasvatuslannoitusta droonilevityksenä.

”Meidän metsiimme on tehty ennenkin sekä kasvu- että boorilannoituksia. Kun kuulin, että lannoite päästään levittämään ihan uudella tavalla, kiinnostuin asiasta lisää”, Tuokala sanoo.

Metsän lannoitus sai alkunsa metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsäasiantuntijan Heikki Kuhan ehdotuksesta.

”Suhtauduin siihen avoimesti. Ajattelen, että lannoitus on positiivinen isku tähän metsään, jotta saamme maksimoitua sen kasvun”, Tuokala sanoo.

Hän on päätoiminen metsätalousyrittäjä ja mukana kolmessa metsäyhtymässä. Metsää hän omistaa siskonsa ja tätinsä kanssa.

”Minä hoidan meillä metsäasiat. Arvioin, että meidän tapauksessamme on kannattavaa laittaa osa harvennustuloista takaisin metsään.”

Lannoitusdrooni kantaa kerrallaan 50 kiloa kasvatuslannoitetta. 

Drooni lentää sille määritellyllä alueella itsenäisesti. 

Tuokalan lannoitustyömaa on mäntyvaltaista sekametsää, jossa puuston keski-ikä on noin 45–50 vuotta. Metsä on harvennettu kahdesti. Viimeisin harvennus tehtiin kesällä 2024.

Nyt puuston kehitysvaihe on Kuhan mukaan optimaalinen kasvatuslannoitukselle.

”Sillä saadaan lyhennettyä metsän kiertoaikaa ja nopeutettua kuitupuun kasvua tukkipuuksi”, Kuha selittää.

Hän vastaa työmaan suunnittelusta. Kaikkiaan lannoitettavaa tällä työmaalla on 4,6 hehtaaria.

Droonilevitys sopii pinta-alaltaan pienten kohteiden lannoittamiseen. Helikopterilevitys on taloudellisesti järkevää vasta, jos lannoitettavaa on kymmenen hehtaaria tai enemmän.

Lisäksi droonilla lannoitetta levitettäessä työn jälki on tarkempaa kuin helikopterilevityksessä.

”Droonilevitys helpottaa myös minun työtäni, koska helikopterin vaatimia lentoonlähtöpaikkoja ei tarvitse miettiä eikä valmistella ennakkoon esimerkiksi raivaussahalla”, Kuha sanoo.

Tuokalan metsässä tehdään vielä uudistamiseen tähtäävä harvennus ennen päätehakkuuta, joten hän saa sieltä todennäköisesti tukkipuuta ennen kuin metsä siirtyy lapsille.

”Kun metsänomistaja sijoittaa kasvatuslannoitukseen, siinä voittaa sekä sijoituksen tekijä että sen saava jälkipolvi”, Kuha toteaa.

Tuokalan lannoitustyömaa on mäntyvaltaista sekametsää, jossa puuston keski-ikä on noin 45–50 vuotta. Lannoituksella saadaan lyhennettyä metsän kiertoaikaa ja nopeutettua kuitupuun kasvua tukkipuuksi. 

Aino Tuokala halusi laittaa osan harvennustuloista takaisin metsään lannoituksen muodossa. 

Hiekka pöllyää, kun drooni nousee korkeuksiin ja häviää puiden latvojen taakse. Kahden minuutin kuluttua se lentää jo takaisin tankattavaksi.

”Drooni lentää alueen autonomisesti. Se menee kuin robottiruohonleikkuri levitysalueen sisällä”, kertoo laitetta lennättävä yrittäjä Joni Nordman porilaisesta Noste Drones oy:stä.

Droonilla metsälannoitus kannattaa pienilläkin kohteilla. Kuva: Petteri Kivimäki

Yritys on perustettu viime vuonna. Se tekee lannoituksia Kiinassa valmistetulla DJI Agras T50 -droonilla, joka on alun perin suunniteltu maatalouteen.

”Droonilevitys onnistuu myös pinta-alaltaan pienille kohteille. Boorilannoituksessa pinta-alavaatimuksemme on kaksi hehtaaria ja kasvatuslannoituksessa kolme hehtaaria.”

Tuokalan työmaalle drooni levittää ureapohjaista kasvatuslannoitetta. Laite kantaa sitä kerrallaan 50 kiloa. Vajaan viiden hehtaarin lannoittamiseen kuluu aikaa runsas kaksi tuntia.

Nordman uskoo, että metsän lannoittaminen droonilla kiinnostaa nyt metsänomistajia. Ainakin työmaille kertyy lähes poikkeuksetta yleisöä.

”Suomessa lannoitetaan vuodessa 60 000–70 000 hehtaaria metsää. Vielä 1970-luvulla määrä oli 250 000 hehtaaria vuodessa, joten potentiaalia on paljon.”

Nordmanin mukaan metsätilojen pieni koko, käytössä olleiden levitysmenetelmien suuret pinta-alavaatimukset ja lannoitteiden korkeat hinnat ovat romahduttaneet metsälannoitukset noin neljännekseen huippuvuosista.

Noste Drones tekee yhteistyötä metsänhoitoyhdistysten kanssa koko Suomessa. Yritys aikoo hankkia lisää drooneja ja kouluttaa parhaillaan työntekijöitä niiden käyttöön.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.