
Suomen ja Itävallan laatimaa metsäkirjettä tukevat jäsenvaltiot toivovat komissiolta tiivistä yhteistyötä metsien tilan seurantaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kiittelee Suomea ja Itävaltaa ja aktiivisuudesta.
”On hienoa, että Suomi on aktivoitunut metsiä koskevassa edunvalvonnassa EU-tasolla ja on yhdessä Itävallan kanssa koonnut näinkin ison kuin 19 jäsenvaltion ryhmän.”
Niemen mielestä on erityisen hyvä, että kirjeessä on perinteisten metsämaiden lisäksi mukana myös suuria jäsenvaltioita, kuten Saksa ja Ranska.
Jäsenmaiden olisi kuitenkin pitänyt herätä Niemen mielestä EU:n metsäpolitiikkaan vaikuttamiseen jo huomattavasti aiemmin.
”Valitettavasti suurin osa tämän komission aloitteista on tullut jo ja neuvostojen kannatkin on lyöty lukkoon. Olisi ollut tärkeää herätä aikaisemmin.”
19 jäsenmaan kirje keskittyy vain metsistä kerättävään tietoon, eikä siinä oteta kantaa muihin EU:n ajankohtaisiin metsäpoliittisiin kysymyksiin.
”On tärkeää, että VMI:n rooli on ja pysyy kansallisena. Esimerkiksi komission tutkimuslaitos ei voi olla se taho, joka alkaa määrittää datan prosessointia.” Karoliina Niemi
”Se on kuitenkin osoitus, että on herätty. Aktivoitumisella pystytään varmasti vaikuttamaan pöydällä oleviin aloitteisiin”, Niemi arvioi.
Hän painottaa, että jäsenvaltioiden tulisi aloittaa jo nyt keskustelut myös siitä, miten vaikuttamistyö jatkuu tulevan komission kaudella.
Komission suunnittelemaan lainsäädäntöön kuuluisi metsien tilan seurantaa, raportointia ja tiedonkeruuta.
Niemi kiittää jäsenmaita komission haastamisesta. ”Kirjeessä nostetaan esiin hyvät kysymykset. Mihin politiikkatarpeeseen komissio haluaa tällä vastata? Minkä tasoista tietoa tarvitaan?”
Suomessa metsien kasvua ja kehittymistä on seurattu jo yli 100 vuoden ajan valtakunnan metsien inventoinnilla (VMI).
”On tärkeää, että VMI:n rooli on ja pysyy kansallisena. Esimerkiksi komission tutkimuslaitos ei voi olla se taho, joka alkaa määrittää datan prosessointia.”
Niemen mukaan komissio on korostanut etenkin satelliittikuvien merkitystä. Sen puutteellisuuden osoitti toissa vuonna Nature-lehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan Euroopan metsien hakkuut olisivat lisääntyneet rajusti. Tulos paljastui kuitenkin myöhemmin virheelliseksi.
”Koealadataa ei voi korvata satelliittikuvilla. Kumpaakin tarvitaan myös jatkossa.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
