Arvostelu herätti hallituksen – Suomen ja Itävallan myllykirje EU:n komissiolle vaatii muutosta metsäpolitiikkaan

Suomen ja Itävallan johdolla laaditusta myllykirjeestä keskustellaan maanantaina EU:n maatalousministerien kokouksessa. MT on nähnyt tekstin etukäteen.

Viestillä pyritään ennen muuta vaikuttamaan metsien monitorointia ja strategista suunnittelua koskevaan uuteen lainsäädäntöön, jota parhaillaan valmistellaan.

Sanamuodot ovat EU-päätöksenteolle tyypillistä diplomaattista korukieltä. Jäsenmaat antavat kuitenkin selvästi ymmärtää, että Ursula von der Leyenin komission tähänastiseen metsäpolitiikkaan ei olla tyytyväisiä. Komissio ei ole rehellisesti pyrkinyt kuuntelemaan kansallisia hallituksia.

MT:n tietojen mukaan jäsenmaat, Suomi ja Itävalta etunenässä, ovat kiukutelleet komissiolle siitä, että luvattua metsien monitorointia valmisteleva komission ja jäsenmaiden työryhmä ei edelleenkään ole aloittanut toimintaansa.

”Työryhmä voi potentiaalisesti olla hyvä aloite. Se luo jäsenmaille ja komisiolle foorumin, jossa voidaan keskustella suoraan, reilusti ja läpinäkyvästi siitä, miten metsien tulevan monitoroinnin kehykset rakennetaan”, jäsenmaat viestittävät Suomen ja Itävallan johdolla.

EU:n johtavissa metsätalousmaissa katsotaan, että nykyinen komissio on koko ajan pyrkinyt haalimaan metsiin liittyvää valtaa itselleen erilaisilla vippaskonsteilla. Lainsäädäntöä on viety eteenpäin ympäristö-, energia- ja finanssiasioina.

”Koska metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille, tiivis ja rehellinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta syntyy tarvittava luottamus monitorointisäädösten edistämiseksi”, kirjeessä korostetaan.

Jäsenmaat muistuttavat, että ne ovat EU:n metsästrategian valmistelussa ja toteutuksessa halunneet koko ajan sitoutua tekemään tiivistä yhteistyötä komission kanssa. ”Samaa sitoutumista” vaaditaan nyt myös komissiolta.

Komission ja jäsenmaiden välillä muhii jo selvästi riita siitä, kuka vastaa jatkossa metsien monitoroinnista, minkä datan varaan seurannan harmonisointi rakennetaan ja miten kansalliset erot otetaan huomioon.

Jäsenmaiden viestistä voi lukea huolen siitä, että komissio haluaa tässäkin ohittaa kansallisen osaamisen ja luoda vuosikymmenten aikana kehitettyjen järjestelmien päälle keskitetympää mallia.

Suomen ja Itävallan johdolla laaditussa myllykirjeessä ehkä merkittävintä on se, että yhteensä 19 jäsenmaata vaatii nyt yhdessä muutosta komission metsälinjauksiin. Mukavana ovat myös suurimmat jäsenmaat Saksa ja Ranska.

Tähän asti erityisesti Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat käyneet kukin omista lähtökohdistaan omaa sotaansa Brysselin päätöksentekokoneistoa vastaan. Päävastustaja on ollut EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Nyt voimia ollaan yhdistämässä, mutta tuottaako tämä ”herääminen” toivottuja tuloksia.

”Kyllähän se vähän myöhään tulee. Merkittävä osa metsiä koskevasta lainsäädännöstä menee jo eteenpäin eikä niihin voida enää liiemmin vaikuttaa”, MT:n komissiolähde pohtii.

”Suomen erityisesti olisi pitänyt pyrkiä vaikuttamaan metsiä koskevan lainsäädännön valmisteluun paljon aikaisemmin”, sama lähde jatkaa ja muistuttaa, että ”vaikuttaminen on ennen muuta hyvien vaihtoehtojen tarjoamista ei pelkkää jarruttamista”.

Suomessa hallitus ja oppositio ovat viime viikkoina kiistelleet siitä, miten EU:n metsäpolitiikkaan Suomesta käsin vaikutetaan. Brysselissä Suomen ja Itävallan masinoima viesti komissiolle tulkitaan vaaleihin valmistautuvan hallituksen ”vastaiskuksi”.

Komissiolähteiden mukaan Suomen kannalta on ongelmallista se, että kansallisesta metsäpolitiikasta ei ole olemassa samanlaista kansallista konsensusta kuin esimerkiksi Ruotsissa.