Kun tienreunan puut oli kaadettu, paikalle tuli kaivinkone, joka perkasi raviojat ja muotoili tien pinnan. Murske ajettiin seuraavana kesänä. Kuva: Matti Turtiainen
Suurin osa Suomen metsäteistä kaipaa perusparannusta – ensi vuonna metsätien kunnostukseen myönnettävän Metka-tuen taso laskee
Tästä vuodesta ennakoidaan vilkasta tievuotta, sillä ensi vuonna metsätien kunnostukseen myönnettävän Metka-tuen taso laskee. Miten tiehanke etenee ja mitä se maksaa?Tilaajalle
Viiden osakkaan metsätie Savonlinnassa päädyttiin kunnostamaan ilman silloista Kemera-tukea. Kuva: Matti TurtiainenSuomen metsätalous koneellistui nopeasti 1960-luvulta lähtien. Koneellistuminen käynnisti laajan tienrakennuksen, jonka seurauksena Suomen metsätieverkosto on Euroopan kattavin.
Suuri osa tuon ajan metsäteistä kaipaa kipeästi perusparannusta. Tiet rakennettiin senhetkisiin tarpeisiin, eivätkä ne vastaa tämän päivän vaatimuksia.
”Vaikka tien runko olisi kunnossa, kantava materiaali eli murske tai sora puuttuu. Myös kääntöpaikat ovat nykykoneille ahtaita, ja silloissa sekä rumpuputkissa on korjattavaa”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen.
Tukitaso on nyt hyvä
Usein metsäteiden perusparannushankkeet ovat useamman maanomistajan yhteishankkeita. Ne alkavat, kun joku tiekunnan jäsenistä ottaa Pätyseen yhteyttä. Yhteydenottoa seuraa keskustelu tien käytöstä ja tiekunnan tarpeista.
”Metsätien perusparannusta voi verrata vanhan talon kunnostamiseen. Mitä enemmän halutaan korjata ja nykyaikaistaa, sitä suuremmaksi kustannukset kasvavat. Jos tyydytään tekemään vain välttämättömimmät parannukset, kustannuksetkin ovat pienemmät”, Pätynen sanoo.
Metsäteiden perusparannukseen voidaan myöntää Metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) mukaista tukea, joka tänä vuonna kattaa yhteishankkeissa 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista.
”Tukitaso on todella hyvä, ja kun tehdään Metkan kriteerien mukainen perusparannus, tie on varmasti vuosia hyvässä kunnossa, kunhan sen vuosihuollosta huolehditaan.”
Samaan hengenvetoon Pätynen toteaa, että Metka on byrokraattinen järjestelmä.
”Metka-hankkeessa vaaditaan esimerkiksi kaikilta tiekunnan osakkailta valtakirja. Jos tiekunnassa on iäkkäitä henkilöitä, joita ei tavoita puhelimitse tai sähköpostilla, tai osakkaina on isoja perikuntia, prosessi venyy. Toisinaan mietin, saataisiinko teitä peruskorjattua enemmän, jos tukitaso olisi matalampi ja byrokratia kevyempi.”
Ensin kustannusarvio
Perusparannushanke jakaantuu kahteen vaiheeseen, suunnitteluun ja toteutukseen, joista erityisesti ensin mainittu vaatii aikaa ja huolellista valmistelua.
”Pienissäkin hankkeissa suunnitteluun on hyvä varata vuosi, eikä puolitoista vuottakaan ole poikkeuksellisen pitkä aika.”
Suunnittelu käynnistyy tiekunnan kokouksella, jossa kartoitetaan osakkaiden kiinnostus hanketta kohtaan.
Ensimmäisessä kokouksessa käydään läpi, mitä hankkeessa tultaisiin tekemään, sekä laaditaan kustannusarvio ja arvioidaan osakaskohtaiset kustannukset.
”Kustannusarvio kannattaa tehdä hieman yläkanttiin, sillä se on myös rahoittajan toive. Näin vältetään yllättävät lisäkustannukset ja varmistetaan, että budjetti riittää kattamaan kaikki tarpeelliset toimenpiteet”, Pätynen sanoo.
Yhteinen näkemys tarpeen
Kustannusten jaossa noudatetaan Maanmittauslaitoksen tieyksiköintiohjeistusta ja päätöksenteossa yksityistielakia.
Päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään enemmistöpäätöksellä.
”On todella tärkeää, että kokouksessa pyritään löytämään yhteinen näkemys. On pirullista vetää hanketta, joka on jo valmiiksi riitainen”, Pätynen toteaa.
Jos hanke päätetään toteuttaa, tiekunta valitsee joukostaan asiamiehen ja vara-asiamiehen, jotka edustavat tiekuntaa hankkeen eri vaiheissa.
Hankkeen suunnittelijana voi toimia joku tiekunnan jäsenistä, mutta moni tiekunta ostaa palvelun ulkopuoliselta asiantuntijalta. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi suunnitteluapua tarjoavat tieisännöitsijät ja yksityiset palveluntarjoajat.
Maastotarkastus ja tietoimitus
Usein suunnittelun alkuvaiheessa järjestetään maastotarkastus, jossa selvitetään tehtävät toimenpiteet. Maastossa tarkastetaan esimerkiksi siltarumpujen ja kääntöpaikkojen kunto, tien riittävä leveys sekä tarvittavat liittymät.
Jos tiealue osoittautuu liian kapeaksi, tiekuntaan on tullut uusia osakkaita tai kulkuyhteyksiä puuttuu, Maanmittauslaitokselta pyydetään tietoimitusta.
Toisinaan maastosuunnittelun yhteydessä tehdään kantavuusmittaus, joka auttaa arvioimaan metsätien kuormituskestävyyttä. Mittauksen avulla voidaan tarkasti määrittää, missä kohdin tie tarvitsee parannusta ja kuinka paljon kantavaa materiaalia tarvitaan.
Kantavuusmittaus ei kuitenkaan ole Metka-hankkeissa välttämätön.
Tuen tarkat kriteerit
Metka-tuen kriteereillä pyritään varmistamaan tuen ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Yksi keskeinen vaatimus on se, että edellisestä tukihankkeesta samalla tiellä on oltava kulunut vähintään 20 vuotta.
Pituudeltaan perusparannettavan tien on oltava vähintään 500 metriä, ja yhteishankkeissa on oltava mukana vähintään kaksi maanomistajaa.
”Tämä vaatimus täyttyy, vaikka mukana olisi vain yksi pariskunta. Ei haittaa, vaikka jäsenet olisivat toisilleen sukua.”
Rahoituskelpoisuuteen vaikuttaa myös metsätieverkoston tiheys kyseisellä alueella. Metsäkeskuksen ohjeiden mukaa tietiheys voi olla enintään 15 metriä hehtaaria kohden.
”Jos alueella on paljon teitä, se voi vaikuttaa rahoituskelpoisuuteen”, Pätynen huomauttaa.
Viime vuonna Metsäkeskuksen järjestelmäuudistus aiheutti viivästyksiä tukipäätöksiin, ja kesällä haetuista hankkeista päätöstä jouduttiin odottamaan jouluun.
”Nyt tilanne on käsittääkseni korjaantunut ja päätös tulee normaalissa käsittelyajassa.”
Suurin osa tiehankkeen kustannuksista tulee murskeesta tai sepelistä. Tämä perusparannus tehtiin Virtain Kurjenkylässä. Kuva: Johannes TervoKokenut kaivinkonekuski
Kun hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen, tiekunta kilpailuttaa sen. Kilpailutuksessa tarjoukset pyydetään vähintään kolmelta toimijalta.
”Lopputuloksen kannalta on keskeistä, että työhön valitaan ammattitaitoinen kaivinkoneenkuljettaja, jolla on kokemusta tiehankkeista.”
”Aina, kun korjataan vanhaa, pitää jatkuvasti ratkoa pieniä ongelmia, kuten tarvitaanko johonkin kohtaan lisärumpu tai onko rumpu ylipäätään tarpeen vaihtaa.”
Pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen perusparannuksen toteutus etenee yleensä nopeasti.
”Sanotaan, että kokenut kaivinkonekuski tekee tietä kävelyvauhtia. Varmaa on se, että tietä syntyy satoja metrejä päivässä”, Pätynen sanoo.
Huomio rumpujen mitoitukseen
Kaivinkoneella perataan ojat, poistetaan tierungosta kivet ja vaihdetaan ojarummut. Kasvaneiden sademäärien vuoksi rumpujen mitoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta tie ei katkea rankkasateen aikana.
”Useimmissa tapauksissa sisämitaltaan 300–500 millimetrin rumpu riittää, mutta joskus on tarpeen käyttää vieläkin isompia rumpuja.”
Tien käytettävyyden kannalta on olennaista varmistaa riittävät kääntö- ja kohtaamispaikat. Esimerkiksi kääntöpaikkojen tulee olla niin tilavia, että jäykkäakselinen hakeauto pystyy kääntymään siellä sujuvasti.
Kohtaamispaikkoja tulee olla tarpeeksi suhteessa tien pituuteen, jotta raskaan kaluston väistäminen onnistuu turvallisesti.
Murske maksaa
Perusparannushankkeen keskimääräinen kustannus on verottomana 16 000–20 000 euroa kilometriltä.
Suurin osa kustannuksista koituu murskeesta. Se, millaista mursketta käytetään ja millainen määrä sitä tarvitaan, riippuu tien luonteesta ja maapohjasta.
”Läpimenotie vaatii kovaa kantavuutta, kun taas vähemmän käytetyillä reiteillä voidaan käyttää kevyempiä ratkaisuja. Hiekkakankailla mursketta ei välttämättä tarvita lainkaan, mutta savimailla sitä kuluu huomattavasti enemmän.”
Keskimäärin mursketta ajetaan tien pintaan 10–20 senttiä. Päällysrakenteen leveyden on oltava vähintään 3,6 metriä mutta mieluiten vähintään neljä metriä, jotta puutavara-autot voivat kulkea tiellä esteettä.
Työ kannattaa Pätysen mukaan tehdä hyvän kelin aikaan.
”Hanketta on aikaa toteuttaa 2–3 vuotta, joten töitä ei tarvitse tehdä kelirikossa.”
Oman tien kunnostus
Yhden maanomistajan kiinteistöllä toteutettavan yksityistien perusparannuksen Metka-tuki on 6 000 euroa kilometriä kohden.
Mahdollisuus tehdä uutta tietä perusparannushankkeiden yhteydessä poistui Metkasta 1.1.2025 alkaen.
Metka-tuettavan yksityistien perusparannushankkeen vähimmäispituus on 500 metriä, ja päällysrakenteen leveyden tulee olla vähintään 3,6 metriä. Metsätalouden kuljetusten osuus tiellä tulee olla yli 30 prosenttia.
Metsänomistajalle maksetut metsätalouden tuet ovat veronalaista pääomatuloa.
Metkan velvoitteet
Metka-tukea voi toteutuksen aikana hakea useammassa erässä aina tietyn vaiheen valmistuttua.
”Tämä on Metkassa hyvä asia, sillä tukea voidaan käyttää yrittäjien laskujen maksamiseen”, Pätynen sanoo.
Tiehankkeen lopuksi järjestetään lopputarkastus, johon osallistuvat tiekunnan lisäksi hankkeen valvojana toiminut suunnittelija sekä urakoitsija. Tarkastuksessa varmistetaan, että työ on toteutettu suunnitelman mukaisesti, minkä jälkeen tie luovutetaan tiekunnan osakkaille.
Metka-tuen mukana seuraa velvoitteita. Tietä ei saa sulkea puomilla, ja tiekunnan on huolehdittava tien ylläpidosta kymmenen vuoden ajan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietä on lanattava kerran vuodessa ja vesakot niitettävä joka toinen vuosi. Hoitovelvoitteen laiminlyönti voi johtaa tukien takaisinperintään.
Pienet hankkeet omin voimin
Lähtökohtaisesti tien perusparannus on aina kannattava investointi. Hyväkuntoinen tie myös nostaa metsäpalstan myyntiarvoa.
”Metsätie parantaa metsän korjuukelpoisuutta. Parhaimmillaan investointikustannus kuittaantuu jo yhdessä puukaupassa, ja tie on siellä jatkossakin.”
Pienet perusparannushankkeet kannattaa kuitenkin Pätysen mukaan rahoittaa omilla varoilla.
”Jos tie on 500–1 000 metriä pitkä eikä tiedossa ole suuria hakkuita, omakustannushanke voi olla järkevä vaihtoehto.”
Suunnittelukustannus Metka-hankkeissa on noin 2 euroa metriltä eli kilometrin mittaisella tiellä noin 2 000 euroa.
”Sillä rahalla ajaa jo aika paljon mursketta.”
Toiveena työrauha
Mhy Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen suunnittelee vuosittain kymmeniä metsäteiden perusparannushankkeita. Kuluvasta vuodesta hän odottaa erityisen vauhdikasta.
”Ensi vuonna Metkan tukitaso laskee 70 prosentista 50 prosenttiin, joten hakemuksia tehdään nyt paljon.”
Viime vuosina perusparannushankkeita on rahoitettu sekä Kemera-varoista että elyn kautta, ja tukitasot ovat vaihdelleet. Tämä on tehnyt hankkeiden suunnittelusta poukkoilevaa.
”Sama hanke on saatettu tehdä eri rahoittajille 2–3 kertaa. Metkassa kriteerit ovat selkeät, joten nyt en toivo kuin työrauhaa. Kilpajuoksu tukieuroista ei ole tiekuntien edun mukaista”, Pätynen sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2025.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
