Raivauspää on kiilahihnavetoinen. Hihnakäyttö toimii myös ylikuormitussuojana eli luistaa tarvittaessa. Laitteessa on kaksi hihnaa, tosin kuvaushetkellä toinen hihna hyppäsi pois päältä.
Video: Eeron omatekoinen raivuri on jyry peli – sen pyöriessä kannattaa pysytellä loitommalla
Ajatuksena oli helpottaa raivaussahalla vaikeasti tavoitettavien kohteiden raivaamista.Tilaajalle
Eero Sassin raivauslaitteen pääkomponentit ovat maatilakuormain ja polttomoottorivetoinen raivausyksikkö, jossa pyörii klapisirkkelin terä.Metsänraivauksen tehostaminen oli pyörinyt Iijoen varressa Raassakkakoskella asuvan metallimiehen Eero Sassin mielessä vuosia. Hän tekee metsätöitä sivutyönään. Menneenä kesänä tuli raivattua kymmenkunta hehtaaria.
Sassi oli raivannut raivaussahalla paikallisen metsänhoitoyhdistyksen antamilla kohteilla, mutta myös suvun omilla mailla. Hän pohti voisiko joku edullinen kone helpottaa työtä, etenkin jalkamiehelle vaikeasti kuljettavilla kohteilla, kuten ojanpientareilla ja kivikoissa.
Niissä rehottavia risukoita Sassi yritti pitää kurissa sorminiittokoneella, mutta varsin pian niittokoneen rajat tulivat vastaan sormea paksumpien leppien ja pajukon katkomisessa.
Katse kääntyi melko joutilaana pihassa seisovaan, Laukkavirran koneen aikanaan valmistamaan Sukkela-merkkiseen yhdistettyyn maatilakaivuri-kuormaimeen.
”Halusin kokeilla, voisko kourassa roikkuvalla, omalla moottorilla varustetulla sahauslaitteella raivata risukoita”, Sassi kertoo.
Sassin Tutkielmaksi nimittämän laitteen kantava ajatus oli leikkuumoottorin voimanlähteen pitäminen erillään traktorin hydrauliikasta. Tähän vaikutti yksinkertaisuuden tavoittelun lisäksi se, että 1970-luvun käyttötarpeisiin suunnitellun Valmet 502:n vakiohydrauliikasta ei irtoa huomattavia reservejä leikkuusirkkelin käyttömoottorille.
Kytkennän helppouskin vaikutti käyttövoimavalinnan takana.
”Kun letkuja ei tarvitse irrotella, niin leikkurin voi pudottaa nopeasti pois ja siirtyä taas käyttämään kuormainta.”
Leikkuupään käyttövoimaksi Sassi otti ruohonleikkurissa palvelleen Briggs&Strattonin pystyakselisen moottorin. Se pyörittää kahden kiilahihan 500 millistä klapisirkkelin terää. Terä puolestaan on laakeroitu Suzuki S-Cross -maasturin vaihtoon menneeseen takanapaan, joka jäi ABS-anturijärjestelmän vikaantumisen vuoksi ylimääräiseksi.
Keväällä laite oli valmiina ensimmäiseen koeraivaukseen. Sukkela-kuormain jaksoi hyvin liikuttaa 80 kiloa painavaa laitetta, mutta lievä tehonpuute vaivasi työskentelyä.
”Moottori on aavistuksen alitehoinen, minkä huomaa varsinkin paksumpia runkoja sahatessa. Muuten raivain toimii odotetusti, ja viisisenttiset rangat katkeavat, isompiin en ole kokeillut”.
Raivauspää roikkuu vapaasti kuormaimen kahmarissa. Pientä liikettä tekevä sirkkelinterä sinkoaa hetkittäin puukappaleita vinhasti ympärilleen. Suojavarusteita sirkkelinterän ympärillä ei ole, joten varovaisuus on paikallaan muutenkin kuin ympärille sinkoutuvien puunkappaleiden vuoksi.
”Niitä satelee aika paljon, joten kopissakin tuli kaulukset nostettua pystyy”.
Ensimmäisten pellon laitaan kasatun kivikon päätä tehtyjen raivausten jälkeen Sassi lisäsi terän alle polyeteenimuovista valmistetun suojan estämään risujen kiilautumista rungon ja sirkkelin väliin. Muitakin parannusehdotuksia koekäyttö nosti esiin.
Vapaasti roikkuva sirkkelin terä on koteloimaton ja heittelee ympärilleen puunkappaleita, jotka toisinaan lentävät traktorin koppiin saakka. Aivan lähellä pyörivää laitetta ei kannata olla.”Kahmarin puristuksella hallittavat tukijalat helpottaisivat laiteen irrottamista ja kytkemistä. Moottorissa olisi myös hyvä olla kaukostartti ja tehonsäätö kopissa”, Sassi pohtii.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
