• Luontopaneeli suosittelee lisäämään jatkuvaa kasvatusta – metsän talousvaikutukset jäävät raportissa vähälle huomiolle

    Suomen Luontopaneeli on ympäristöministeriön kokoama asiantuntijaryhmä.
    Tilaajalle
    Metsänhoidon toimenpiteet riippuvat kohteen aiemmasta hoidosta, sijainnista ja metsänomistajan tavoitteista.
    Metsänhoidon toimenpiteet riippuvat kohteen aiemmasta hoidosta, sijainnista ja metsänomistajan tavoitteista. Kuva: Tero Pajukallio
    Metsä|Metsäpolitiikka
    6.4.202210:00
    Anniina Jokinen

    Suomen Luontopaneeli suosittelee kasvattamaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen osuutta merkittävästi. Paneelin tuoreen raportin mukaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus aiheuttaa luonnolle pienemmän häiriön jaksolliseen kasvatukseen eli avohakkuuseen verrattuna.

    Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely voi myös helpottaa suojelutavoitteiden saavuttamista. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella 30 prosenttia EU:n maa-alueista vuoteen 2030 mennessä.

    Luontopaneelin raportin mukaan jatkuvapeitteinen käsittely voi täyttää noin 5–10 prosenttiyksikköä tästä tavoitteesta. Edellytys on, että maanomistaja suostuu jatkuvaan kasvatukseen, jossa metsästä poistetaan puustoa vain rajoitetusti. Jatkuvapeitteinen kasvatus ei kuitenkaan poista muuta metsäluonnon suojelutarvetta.

    Jos metsien suojelutavoitetta nostetaan, hakkuiden määrää ei voi pitää nykyisellä tasollaan.

    Raportissa myös todetaan, että ojitetuilla turvemailla olisi hyvä siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Se pitäisi vedenpinnan toivotulla tasolla, vähentäisi kunnostusojituksen tarvetta ja pienentäisi vesistöhaittoja.

    Luontopaneelin raportti ei juuri käsittele metsätaloutta elinkeinona. Pääpaino on metsän ekologisessa kestävyydessä ja sosiaalista sekä taloudellista ulottuvuutta käsitellään vain ohimennen.

    Luontopaneelin raportin mukaan jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti kannattavampi kuin avohakkuu.

    Maan pohjoisosissa jatkuvapeitteinen kasvatus on taloudellisesti samaa tasoa avohakkuiden kanssa, jos korkotaso on yli kaksi prosenttia ja laskennassa huomioidaan uudistamiskustannukset.

    Paneelin mukaan jatkuvapeitteisen käsittelyn metsät koetaan maisema-arvoiltaan ja virkistyskäytöltään houkuttelevammiksi kuin avohakkuuaukot.

    Luontopaneelin mukaan on vielä selvitettävä, miten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vaikuttaa metsähakkeen tuotospotentiaaliin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan venäläisen metsähakkeen tuonti on loppunut ja se saattaa kasvattaa kotimaisen metsähakkeen kysyntää.

    Lisäksi on selvitettävä, miten jatkuva kasvatus vaikuttaa puunkäyttöön. Tukki-, kuitu- ja energiapuun osuudet saattavat muuttua ja vaikuttaa metsäteollisuuteen sekä lämmöntuotantoon.

    Luontopaneeli myös selvittää, aiheuttaako Natura 200 -suojelualueeseen rajautuva avohakkuu merkittävää haittaa alueen luontoarvoille. Jos aiheutuu, paneeli esittää suojelualueisiin rajautuvia avohakkuita kiellettäväksi.

    Paneeli suosittaa siirtymään jatkuvaan kasvatukseen muidenkin tärkeiden elinympäristöjen läheisyydessä.

    Lisää aiheesta
    • Luonnonsuojeluun täytyy ohjata miljardeja euroja vuoteen 2030 asti, jos Suomi mielii saavuttaa EU:n asettamat suojelutavoitteet. Luontopaneeli korostaa, että Suomi on tavoitteet jo hyväksynyt. Lumi kuorrutti puita maanantaina Räkäsuon suojelualueella Muhoksella.

      Luontopaneeli: Suomen vanhat metsät suojeltava EU-tavoitteiden saavuttamiseksi – hinta 6,8 miljardia euroa, eikä arviota metsäteollisuuden tappioista ole mukana

    • Luontopaneeli lisäisi talousmetsissä jatkuvaa kasvatusta ja pidentäisi kiertoaikoja sekä monipuolistaisi hakkuutapoja. Lisäksi Metso-suojeluohjelman tavoitteet tulisi moninkertaistaa luontokadon pysäyttämiseksi.

      Luontopaneeli: Metsätalouden tuet käytettävä suojelutoimiin ja maankäytön sekä biojalostamojen aiheuttamat luontohaitat hyvitettävä

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

    • 6

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin