Raidankeuhkojäkälän pinnalla elävä sieni Niesslia lobariae löytyi ensimmäistä kertaa Suomesta lajikartoituksen aikana. Kuva: Pyry Veteli/Metsähallitus
Valtion metsissä havaittiin tuhansia uhanalaisia lajeja – mukana sieni, jolle ei ole edes suomenkielistä nimeä
Löydökset tehtiin osana Metsähallituksen vuonna 2025 käynnistämää monivuotista selvitystä valtion monikäyttömetsissä.
Lajistokartoitusta tehtiin erilaisilla valtion monikäyttömetsien luontokohteilla. Kuvassa luontokohde jyrkänteen alusmetsä. Kuva: Laura VuoksenmaaMetsähallituksen lajikartoitus valtion metsissä paljasti Suomelle täysin uuden lajin, jolla ei vielä ole edes suomenkielistä nimeä.
Kartoituksia tehtiin yli sadalla kohteella Lapissa, Kainuussa ja Järvi-Suomessa vuonna 2025.
Tuore lajikartoitus paljastaa valtion monikäyttömetsien luontokohteilla runsaasti harvinaista lajistoa. Uuden löydön lisäksi kohteilta kertyi yhteensä 5 400 havaintoa uhanalaisista ja vanhan metsän indikaattorilajeista.
Lisäksi löydettiin 80 erityisesti suojeltavien lajien aiemmin tuntematonta esiintymää.
Erityisesti suojeltaviksi lajeiksi määritellään harvinaisia lajeja, joiden häviämisuhka Suomen luonnosta on arvioitu korkeaksi.
”Osasimme odottaa runsaasti havaintoja, mutta määrä oli kuitenkin yllätys. Yksittäisiltä kohteilta löytyi jopa useita kymmeniä lajeja. Erityisen ilahduttavaa oli useiden lajiharvinaisuuksien löytyminen.”
Kartoituksen tulokset ylittivät kartoitushankkeen projektipäällikön ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n lajistoasiantuntijan Tuomas Kallion odotukset.
”Osasimme odottaa runsaasti havaintoja, mutta määrä oli kuitenkin yllätys. Yksittäisiltä kohteilta löytyi jopa useita kymmeniä lajeja. Erityisen ilahduttavaa oli useiden lajiharvinaisuuksien löytyminen”, Kallio kertoo tiedotteessa .
Kartoituksissa tehtiin Kallion mukaan myös paljon havaintoja lajeista, joilla on Suomessa vain muutamia aiemmin tiedossa olleita esiintymiä.
Täysin uudelle löydökselle tunnistettiin laji, mutta ei vielä omaa nimeä.
”Se on raidankeuhkojäkälän pinnalla elävä minikokoinen sieni”, Kallio kertoo.
Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa olevia valtion metsät ovat monikäyttömetsiä, eli puuntuotannon lisäksi metsissä retkeillään, metsästetään, marjastetaan ja harjoitetaan elinkeinotoimintaa esimerkiksi matkailupalvelujen poronhoidon ja parissa.
Niissä sijaitsee Metsähallituksen mukaan paljon arvokkaita luonto- ja muita kohteita, esimerkiksi puronvarsimetsiä, korpia ja jyrkänteiden lähimetsiä.
”Näiden monikäyttömetsien arvokohteiden lajistoa ei ole koskaan systemaattisesti inventoitu”, Kallio kertoo.
Metsähallitus käynnisti vuonna 2025 monivuotisen selvityksen, jonka tarkoituksena on selvittää, missä määrin monikäyttömetsien luontokohteilla esiintyy uhanalaista lajistoa.
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa vanhoille metsille ominaista sieni-, sammal- ja jäkälälajistoa. Kyseisiin ryhmiin kuuluvia lajeja käytetään usein myös metsien suojeluarvon indikaattoreina.
Arvokkailla luontokohteilla ei Metsähallituksen mukaan harjoiteta metsätaloutta.
”Valtion metsissä on kymmeniä tuhansia hakkuiden ulkopuolelle rajattuja kohteita, mutta meillä on vain vähän tietoa näiden alueiden lajistosta. Lajistoinventointeja tarvitaan, jotta kohteiden merkityksestä monimuotoisuuden suojelussa saadaan lisätietoa”, Kallio sanoo.
Ensimmäiset tulokset lajistoselvityksen julkaistiin maaliskuussa 2026, mutta hanke jatkuu vuoteen 2028 saakka.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
