

Valtion monikäyttömetsissä on yllättävän paljon uhanalaisia lajeja, osoittaa tuore selvitys.
Metsähallitus Metsätalous oy kartoitti vuosina 2022–2023 uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien esiintymistä 230 kohteella Lapissa, Kainuussa ja Järvi-Suomessa.
Kartoituksissa havaittiin niin sanotulla punaisella listalla uhanalaisiksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja jäkälälajeja kaikilta tutkituilta kohteilta, kääväkkäitä ja sammalia noin kolmasosalta kohteista.
”Tulokset olivat positiivinen yllätys. Lajeja löytyi odotuksia enemmän, ja talousmetsäkohteiden lajimäärät nousivat paikoin suuriksi”, kertoo kartoitushanketta koordinoinut Metsätalous oy:n lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallituksen tiedotteessa.
Kartoitetuilta kahden hehtaarin kokoisilta kuvioilta tehtiin keskimäärin 30 havaintoa yhteensä 10 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista.
”Tulokset olivat positiivinen yllätys.” Tuomas Kallio
Selvityksessä tehtiin kaikkiaan yli 7 000 lajihavaintoa, joista noin 1 700 oli uhanalaisten lajien esiintymiä.
Osa lajeista osoittautui yleisiksi, ja niitä löytyi monenlaisista metsistä.
”Vaateliasta lahopuulajistoa esiintyi eniten metsänkäsittelyn ulkopuolelle rajatuilla kohteilla. Monikäyttömetsien luontokohteiden rooli onkin merkittävä lajiston suojelussa”, Kallio jatkaa.
Uhanalaisista lajeista on viime vuosina tehty runsaasti uusia havaintoja valtion metsissä, mutta systemaattista selvitystä siitä, missä määrin punaisen listan lajeja talouskäytössä olevissa metsissä esiintyy, ei ole kuitenkaan ollut.
Eri lajiryhmistä jäkälät kattoivat ylivoimaisesti suurimman osan, 94 prosenttia, kaikista punaisen listan lajihavainnoista.
Uhanalaisten lajien havainnoista jäkälien osuus oli 85 prosenttia, sammalten 14 prosenttia ja kääväkkäiden 0,7 prosenttia.
Erityisesti jäkälälajistoa havaittiin monen ikäisistä metsistä, kun taas kääväkkäiden ja sammalten esiintyminen painottui selvemmin luontokohteille.
Lajeja havaittiin kaikenikäisistä metsistä, mutta lajimäärä kasvoi metsän valtapuuston iän mukana. Erityisesti jäkälälajistoa havaittiin monen ikäisistä metsistä, kun taas kääväkkäiden ja sammalten esiintyminen painottui selvemmin luontokohteille.
Lajien esiintymisessä oli eroja Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä. Monet Pohjois-Suomessa yleiset lajit ovat Etelä-Suomessa harvinaisempia, ja niiden esiintyminen painottuu vanhojen metsien kohteille.
Järvi-Suomen kohteilta jäi lisäksi kokonaan löytymättä monia Pohjois-Suomessa havaittuja lajeja.
”Punaisen listan jäkäliä on yllättävän paljon talousmetsissä”, väitöskirjatutkija Aleksi Nirhamo Itä-Suomen yliopistosta totesi tuloksia esittelevän webinaarin kommenttipuheenvuorossa.
Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo muistutti, että yksityismetsissä metsänomistajalle jää herkästi avoimeksi, milloin ja miten uhanalaisen lajin esiintymä pitää ottaa huomioon leimikonsuunnittelussa.
Olennaista on, että turvataan lajien selviäminen pitkällä aikavälillä ja priorisoidaan muutoinkin arvokkaiden luontokohteiden suojelua, webinaarissa todettiin.
Säästöpuiksi olisi tärkeää jättää vanhoja puita. Tutkimuksen mukaan eniten pulaa oli vanhoista haavoista.
JUTTUA MUOKATTU 16.5. KLO 12.31. Lisätty tutkija Aleksi Nirhamon kommentti.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
