Vanha piikkilanka muistuttaa, että ollaan entisellä pellolla, missä karja on laiduntanut. Kuva: Rami Marjamäki
Jos pellolle istutettiin 30 vuotta sitten väärää puulajia, onko mitään tehtävissä? Katso video
Pellolle 35 vuotta sitten istutetut männyt ovat kyllä kasvaneet, mutta nyt harvennuksessa tavoitteena on saada aikaan aiempaa parempilaatuinen sekapuusto.Ikaalinen
Männylle istutetun pellon laatuharvennuksessa poistetaan huonolaatuisimpia mäntyjä ja suositaan muita puulajeja, Matti Äijö kertoo. Kuva: Rami MarjamäkiVanha piikkilanka kulkee ojanreunassa muistona yli 30 vuoden takaisesta ajasta: tällä paikalla on kasvanut viljaa, vuoroin ovat lehmät laiduntaneet pellolla. Nyt kahden mäen välisessä notkelmassa kasvaa sankka metsä.
”Tähän on istutettu 1980-luvun puolivälin jälkeen avojuuriset männyn taimet, varmasti viimeisiä aikoja, jolloin niitä pelloille laitettiin”, kertoo kuviolla harvennushakkuuta tekevä metsätalousyrittäjä Matti Äijö.
Nykyään puhutaan paljon maankäytön muutoksesta. Tällä kohteella muutoksesta on vuosikymmeniä, mutta moni asia kielii yhä vanhasta ajasta.
Metsäkasvit eivät ole vielä täysin vallanneet pohjaa. Alkuperäiset istutusmännyt kasvavat suorissa riveissä lukuun ottamatta kuvion reunoja, joista männyt ovat aikanaan näivettyneet valon puutteessa.
Näihin kohtiin on syntynyt luonnonsiemenistä kuusia ja koivuja. Osa männyistä on rungoiltaan lenkoja, kuten avojuuritaimista kasvaneet puut usein ovat.
”Kyllä näistä tukkipuitakin tulee ja vuotuinen kasvu on todella suuri. Mutta fakta on, että tähän on aikanaan tullut väärä puulaji. Pohjassa kasvaa käenkaalia, ja ollaan lehtomaisella kankaalla.”
Harvennuksessa entiselle pellolle on nyt luvassa uusia tuulia. ”Teemme laatuharvennusta ja tarkoitus on kasvattaa tähän sekametsä.”
”Fakta on, että tähän on aikanaan tullut väärä puulaji.”
Mäntyjen sekaan on luontaisesti kasvanut raudus- ja hieskoivuja, joita nyt suositaan heikompilaatuisten mäntyjen kustannuksella. Valtapuuston alla kasvaa lisäksi terhakka kuusikko, josta Äijö suunnittelee seuraavaa puusukupolvea.
”Siihen on kaikki edellytykset. Reunoille luontaisesti kasvaneista kuusista näkee, että tukkiprosentti olisi aivan erilainen, jos tähän olisi alkujaan laitettu kuusta.”
Kunnianhimoinen suunnitelma edellyttää tarkkaa ja varovaista puunkorjuuta. ”Tämä on taitolaji, että kuusi pääsee nousemaan. Jos tällaiselle viljavalle kohteelle tulisi valoisia aukkoja, pintakasvillisuus alkaisi nopeasti rehottaa ja tukahduttaisi kuuset.”
Paksut vuosilustot osoittavat, että männyt ovat kasvaneet peltopohjassa kovaa vauhtia. Kuva: Rami MarjamäkiMyös korjuuvaurioita on välteltävä. Ajourissa entinen peltotausta antaa suuren edun. Maasto on tasaista ja puurivit suoria. Matti Äijön poika Aku Äijö ajaa puukuormat juuri ja juuri maataloustraktorin mentävää käytävää pitkin suoraa reittiä pinolle tien varteen.
Länsi-Pirkanmaalla talvessa on ollut sen verran ytyä, että ajourat ovat jäätyneet eikä puunajo jätä painumia. ”Tämä on ehdottomasti talvikorjuukohde.”
Tämä on yksi peltomaan eduista. Puut saadaan ajettua kapeaa ajouraa pitkin, kun maasto on tasaista ja puut istutettu riveihin. Kuva: Rami MarjamäkiPeltomännikön muuntaminen sekametsäksi alkoi seitsemän vuotta sitten tehdyssä ensimmäisessä harvennuksessa.
”Ei se ihan helppo päätös ollut, mutta tässä se näyttää onnistuvan. Kasvu saadaan silti pidettyä aika optimaalisena”, Äijö pohtii.
”Kun tätä seitsemän vuotta sitten mentiin läpi, ei tässä juuri tukin mittoihin yltäviä puita ollut. Nyt ei ole enää montaa kuitupuuta.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
