Metsänreunat ovat alttiita tuulituhoille. Kuva: Kimmo Haimi
Hannes-myrskyn kaatama puu tunkee jo valmiiksi ahtaille markkinoille – osa jää väistämättä metsiin
Myrskypuiden ostossa ja korjuussa joudutaan keskittymään suurimpiin kohteisiin, sanovat eteläpohjalaiset puunostajat.Tilaajalle
Hannes-myrsky kaatoi puita varsinkin länsirannikolta sekä Etelä-Pohjanmaalla. Kuva: Johannes TervoJoulukuun lopulla Länsi-Suomea koetellut Hannes-myrsky kaatoi Metsäkeskuksen tammikuussa tekemän arvion mukaan noin kolme miljoonaa kuutiota puuta.
Tuhot keskittyivät Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikolle sekä Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoelle ja sen naapurikuntiin.
Pohjanmaan ulkopuolella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa metsää on kaatunut kussakin maakunnassa arviolta 150 000 kuutiota ja Pirkanmaalla 100 000 kuutiota.
”Suurimmillaan on viiden-kuuden hehtaarin kuvioita, jotka ovat tuhoutuneet myrskyn vaikutuksesta”, kertoo Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Pasanen.
Metsänhoitoyhdistykseen ja alueen muille puunostajille on tullut paljon tiedusteluja myrskyn kaatamien puiden korjuusta. Pasasen mukaan tuhot ovat niin mittavat, että kaikkia puita ei ehditä millään hakea ennen kevättä.
”Kyllä me joudumme keskittymään isompien puuryhmien korjaamiseen. Hajakaadot joudutaan jättämään metsään.”
Laatu epäilyttää ostajia
Puun laadun säilymisen kannalta keskitalvi on vähiten huono ajankohta myrskytuholle. Jos puu on pysynyt ehjänä eikä ole jännityksessä, tukkipuu säilyy sahauskelpoisena kevääseen asti.
”Käytännössä tukkipuut pitäisi saada maaliskuussa korjattua, koska huhtikuu on kelirikkoaikaa kuljetusten kannalta. Toukokuussa tuhohyönteisten parveilu alkaa, siihen mennessä puut pitäisi ajaa pois tienvarresta.”
Pasasen mukaan ostajat ovat aikaisempien myrskyjen kokemuksista entistä kriittisempiä järeän myrskypuun laadun suhteen.
”Vaikka puu on juurineen kaatunut, siinä voi olla jännityksiä, jolloin puu halkeilee joko sahatessa tai kuivaamossa. Sahat eivät kovin mielellään halua myrskyn kaatamaa puuta, koska hukkaan menevä osuus on suurempi. Puun korjuussa joudutaan huomioimaan, että tukkipuuna korjataan vain aidosti ehjiä runkoja.”
”Markkinatilanne on hankala. Näiden korjuuerien hinnat laskevat selvästi.”
Pirstoutunut puu ei kelpaa tukiksi, koska halkeamat pilaavat sahatavaran laadun. Kuva: Johannes TervoKysyntä oli valmiiksi heikkoa
Kysyntää ylimääräisen myrskypuun sysäykselle on ollut kehnosti. Puun hinnat olivat ilman myrskyäkin laskussa. Lisätarjonta pahentaa tilannetta entisestään, ellei kysynnässä tapahdu ihmeitä.
Kotimaan puumarkkinaan vaikuttaa epäsuorasti sekin, että sama myrsky kaatoi puuta Ruotsissa, peräti 10 miljoonaa kuutiota eli reilusti kolminkertaisesti Suomeen verrattuna.
”Markkinatilanne on hankala. Näiden korjuuerien hinnat laskevat selvästi. Olemme neuvotelleet lisää toimituspaikkoja ja suurentaneet toimitusmääriä nykyisten sopimusten kautta.”
Pasasen mukaan energiapuun tilanne on eri puutavaralajeista kaikkein hankalin.
”Sen hinta laskee voimakkaimmin, ja osa ostajista ei halua ostaa energiapuuta enää ollenkaan. Energiapuun käyttö on pysyvästi pienempää kuin mitä se oli pari–kolme vuotta sitten.”
Korjuuolosuhteet ovat olleet pakkasten tultua hyvät. Myrskytuhojen korjuun näkökulmasta se tarkoittaa, että ylimääräistä korjuukapasiteettia on vaikea saada tuhoalueille.
”llmeisesti kaikilla ostajilla on talvileimikoita niin paljon, että niitä yritetään saada korjattua hyvissä olosuhteissa. Siirtyviä koneita ei ole saatu tänne vielä. Se tarkoittaa, että on keskityttävä suurimpiin tuhokohteisiin.”
”Isännät lukevat tilanteen. Nyt ei ole se hetki, jolloin myydään perintömetsää.”
Sulan maan aikaan osunut myrsky kaatoi suuren osan puista juurineen. Se edesauttaa niiden säilymistä. Kuva: Kimmo HaimiVanhat leimikot ensin
EPM Metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto sanoo, että myrskypuu jarruttaa normaalien talvileimikoiden ostoa. Yhtiö toimittaa puuta pääasiassa Lapuan sahalle ja voimalaitoksille Seinäjoelle ja Vaasaan.
”Täällä ainakin viime talvi loppui kesken. Meillä ja kaikilla muilla jäi talvileimikoita hakkaamatta. Kun talvivarantoa on vahvasti, mahdollisuutta ottaa yhtäkkiä myrskypuita talvikorjuuseen ei oikeastaan ole. Meidän pitää hoitaa päättyviä talvikauppoja pois.”
Hongiston mukaan ensimmäisenä hakkuujärjestyksessä ovat talvileimikot, joiden korjuuaika on umpeutumassa. Toisena tulevat myrskytuhopuut ja kolmantena talvileimikot, joiden korjuuaika ei ole päättymässä.
Puun myyjätkin toki tajuavat, että myrsky on tuonut enemmän kuin riittävästi puuta markkinoille.
”Leimikkojen tarjontakin on laskenut, isännät lukevat tilanteen. Nyt ei ole se hetki, jolloin myydään perintömetsää.”
Myrskyn kaatama puu tulee korjuuseen edellistalvilta siirtyneiden leimikoiden lisäksi. Kuva: Johannes WiehnMyrsky vei suuria puita
Hongiston mukaan myrskytuhot painottuvat suuriin tukkipuihin.
”Suuria, isolatvaisia puita on kaatunut eniten. Ja juurakon kanssa, maat on olleet sulia. Se on puun hyödyntämisen kannalta hyvä asia.”
Juurineen kaatuminen edistää puun laadun säilymistä.
”Laskemme, että pystymme hyödyntämään myrskyn kaatamia puita vielä alkukesästä.”
Pahimmat myrskytuhot koettiin rinteissä, jotka sijaitsevat aukeiden alojen eteläpuolella.
”Siellä, missä on aukeaa alaa pohjoisen puolella ja nouseva rinne aukean jälkeen, ne on aika pahoja paikkoja. Tuuli ahtautuu siinä ylärinteeseen. Siellä on mennyt kovalta maaltakin puuta nurin.”
Eri puutavaralajeista kuusitukki ja koivukuitu liikkuvat Hongiston arvion mukaan parhaiten. Havukuitupuun, mäntytukin ja energiapuun tarve on rajallisempaa.
Leimikon tai puuerän houkuttelevuutta ostajalle lisää sen sijainti kelirikkokelpoisen tien varrella. Kuva: Kimmo HaimiHyvä sijainti korostuu
Ehjänäkin myrskypuun tukista maksetaan alhaisempaa hintaa kuin tavallisesta, koska korjuu on myrskyalueilla tavallista kalliimpaa.
Alueella, jolla myrsky on kaatanut puita hajanaisesti, puuta on vaikea saada kaupaksi.
”Meille tulee puhelimeen kyselyitä esimerkiksi 15 rungosta. Rekan käynti maksaa jo enemmän kuin puut, myyjät eivät välttämättä ymmärrä sitä”, Hongisto sanoo.
”Meillä koneet riittävät korjaamaan puumäärän, joka me tarvitaan. Mutta se ei riitä välttämättä kaikkien maanomistajien myrskypuun korjaamiseen.”
Pienissä puuerissä osto ja korjuu keskittyvät sijainniltaan parhaisiin leimikoihin, Hongisto korostaa.
Hankintapuutakin EPM ottaa vastaan. Sen vähimmäismäärän määrittelee kunkin alueen ostohenkilö.
”Kymmeniä kuutioita pitää kuitenkin olla. Ja puun on tultava kelirikkokelpoisiin ajopaikkoihin. Nyt ei todellakaan osteta hankintapuuta mihinkään pellon taakse.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
