

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) puhkeamisen yhteydessä kuolleiden villisikojen etsintä on ratkaisevan tärkeässä asemassa taudin torjunnassa. Taudin leviämisen rajoittamiseksi luontoon jääneet villisian raadot on etsittävä maastosta ja hävitettävä tautiturvallisesti.
Suomessa raatoja on etsitty nyt muutaman kymmenen neliökilometrin kokoiselta ydinalueelta useampia viikkoja ihmisvoimin. Pyhtään löydön myötä etsittävä alue tulee laajenemaan.
Monissa maissa on huomattu, että koirat ovat raatojen etsinnässä ihmisiin nähden ylivoimaisia, etenkin jos etsittävänä on laajoja tai syrjäisiä alueita.
Saksassa Baden-Württembergin maaseutu-, elintarvike- ja kuluttajansuojaministeriö aloitti vuonna 2021 projektin, jossa koulutetaan erityisiä raadonetsintätiimejä, jotka hyödyntävät sekö koiria että drooneja. Tähän mennessä siellä on koulutettu 300 koirakkoa ja 70 droonitiimiä. Koiria hyödynnetään raatojen etsimisessä myös muun muassa Puolassa ja Etelä-Koreassa.
”Kannustimme ministeriötä tarttumaan asiaan mahdollisimman nopeasti.”
Suomessa International K9 Institute oy kertoo ehdottaneensa maa- ja metsätalousministeriölle pilottihanketta, jossa olisi ryhdytty kouluttamaan koiria afrikkalaiseen sikaruttoon kuolleiden villisianraatojen etsintään.
”Juuri ulkomailta saadut hyvät kokemukset olivat yksi keskeinen syy siihen, että Juha Pasasen kanssa lähestyimme maa- ja metsätalousministeriötä asiassa jo noin vuosi sitten”, kertoo eläintenkouluttaja Tanja Karpela.
Hänen mukaansa hankkeen tarkoituksena ei ollut pelkästään kouluttaa muutamaa yksittäistä koiraa, vaan samalla kehittää Suomeen turvallinen ja toimiva malli koirien ja ohjaajien kouluttamiseen sekä niiden operatiiviseen käyttöön.
”Näkemyksemme oli jo silloin, että tällainen valmius pitäisi rakentaa ennakoivasti. Kannustimme ministeriötä tarttumaan asiaan mahdollisimman nopeasti, jotta Suomi olisi valmis siinä vaiheessa, jos ja kun tauti saavuttaa Suomen.”
Hankkeelle ei kuitenkaan herunut ministeriöstä rahoitusta, eikä koirien kouluttamista katsottu ajankohtaiseksi. Vastaukseen ei Karpelan mukaan tullut muutosta, kun asiaa kysyttiin uudelleen tänä keväänä. Karpela kertoo olleensa asiasta yhteydessä myös muun muassa Ruokavirastoon.
”Jos pilottihanke olisi käynnistetty tuolloin, ensimmäiset tähän tehtävään koulutetut koirat olisivat voineet olla käytettävissä nykyisessä tilanteessa”, Karpela toteaa.
Myös viime vuonna järjestetyssä ASF-harjoituksessa pidettiin tarpeellisena mahdollisuutta selvittää koirien käyttökelpoisuutta raatojen etsinnässä.
Harjoitukseen osallistuneet metsästäjät pitivät koiraa tehokkaana välineenä etsintään. Tuolloin arvioitiin, että enetenkin vaikeassa maastossa koiran tekemä etsintä on tehokkaampaa kuin ihmisten.

Karpela on seurannut ASF-tilannetta ja etsintöjen etenemistä huolestuneena.
”Nyt kun tautitilanne on konkretisoitunut Suomessa, näkemyksemme on, että pilottihanke pitäisi käynnistää viipymättä.”
Karpelan ja Pasasen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole sellaista valmista, ammattimaisesti koulutettua ja tehtävään testattua koirajoukkoa, joka olisi nimenomaan koulutettu afrikkalaiseen sikaruttoon kuolleiden villisikojen raatojen operatiiviseen etsintään.
Hyvin koulutetut koirat pystyvät löytämään kuolleiden villisikojen jäännöksiä, kuten yksittäisiä luita, ihmisiä tehokkaammin etenkin tiheän kasvillisuuden seasta.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
