
Taivassalossa asusteleva Aki S. Perälä on kouluttanut jo vuosia suomalaisia metsästäjiä erityisesti ketun houkutteluun pillillä. Hän on myös julkaissut useita artikkeleita houkuttelumetsästyksestä alan lehdissä ja tuonut taitoa esille messuilla.
Kaurispukkijahdin alkaessa on hyvä mahdollisuus selvittää, miten houkuttelu toimii kauriin metsästyksessä.
Kauriin houkutteluun käytetään yleisimmin puhallettavia pillejä, mutta tällä kertaa testaamme pillin lisäksi kauriskaavetta. Niitä ei Suomessa vielä kovinkaan yleisesti käytetä kauriin metsästyksessä.
Asetumme hissukseen pellon keskellä sijaitsevaan metsäsaarekkeeseen ennen auringon nousua. Linnut pitävät aamukonserttiaan.
Peltoja ympäröväti joka puolelta tiheät vitikot, joissa kauriiden on helppo piileskellä.
Muutaman kymmenen metrin päähän passipaikasta asetellaan ällistyttävän oikealta kaurispukilta näyttävä kauriin kuva eli kaave.
"Pellolla oleva kauris tuo turvallisuudentunteen muille kauriille ja ne uskaltavat tulla pellolle. Toisaalta ne tulevat herkästi tarkastamaan, että kuka pellolle on tullut", Perälä kuiskaa.
Kokeilemme aamun aikana myös pilliä, mutta pitkän kokemuksen pohjalta Perälä toteaa heti, että pillin käyttö on tänään turhaa.
"Vasta loppukaudesta kauriit reagoivat paremmin pilliin. Silloin saattaa jopa yhdellä puhalluksella saapua aggressiivisempi kaurispukki katsomaan, kuka on astellut hänen reviirilleen."
Aki S. Perälä on houkuttelumetsästyksen guruja. Hän kertoo aloittaneensa houkutteluun tutustumisen jo nuorena miehenä tekemällä teeren näköisen pahvikuvan.
"Innostuin, kun tekemäni pahvinen teerenkuva onnistui houkuttelemaan oikean teeren paikalle. Lisäksi meillä kävi usein kyläilemässä mies, joka pillitti pyitä. Se teki nuoreen mieheen vaikutuksen", Perälä kertoo.
”Samaan aikaan lehdessä oli juttusarja, jossa kerrottiin houkuttelumetsästyksestä. Osaan varmaan vieläkin nämä siihen aikaan harvinaiset jutut ulkoa.”
Perälä tuntee alueen kauriit selvästi kuin omat taskunsa. Kauriiden reviiri on keväisin tarkkarajainen, niinpä alueella liikkuvat yleensä samat eläimet. Poikkeuksena on niin sanotut satelliittipukit, jotka vaihtavat paikkaa jatkuvasti.
Kun tuntee alueen eläimet, pyynnin voi kohdistaa tarkasti tiettyyn yksilöön, Perälä kertoo.
”Suositeltavaa on valita joko ylivuotinen pukki eli niin sanottu keihässarvinen pukki tai jo parhaat päivänsä nähnyt vanha pukki. Ylivanhan pukin poisto voi jopa tervehdyttää laumaa. Kasvavaa tai vanhempaa hyvää pukkia ei kannata ampua, sillä sen ampuminen vaikuttaa lauman dynamiikkaan."
"Ihan nuoresta kauriista voi olla myös haastavaa vielä tähän aikaan edes tunnistaa kauempaa, onko se nuori pukki vai naaras. Karvanlähtö tekee naaraan peräpeilin tupsuineen epäselväksi eikä sarvennysiä vielä välttämättä näy."

Perälää harmittaa se, miten huonosti metsästäjät tuntevat ja perehtyvät eläinten käyttäytymiseen. Kevätjahdissa Perälä lukee paitsi kauriiden ja metsästä ilmestyneiden kahden valkohäntäpeuran reaktioita tarkasti.
"Eläinten reaktioita seuraamalla pysyy perillä pellon tapahtumista. Usein myös linnut varoittavat, jos pellolle on tulossa uusia eläimiä. Monesti vain seurailen eläimiä, sillä näin keväällä luonto antaa parastaan."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
