
Ruokavirasto varoitteli alkukesällä tiedotteessaan, että erityisesti koivuvaneria, jonka alkuperä on epäselvä, on liikkeellä runsaasti. Vaneria ostavien tulisi varmistaa tarkasti, että esitetyt alkuperätiedot ovat todenmukaisia.
”Toimijoille tarjotaan tuotteita, joiden alkuperäksi esitetään esimerkiksi Kazakstan, Kiina, Turkki ja Latvia, mutta alkuperäanalyysit osoittavat toista. Myös alkuperältään epäilyttäviä pellettejä ja muitakin tuotteita on tarjottu EU:n markkinoille viime aikoina”, viraston tiedotteessa todetaan.
EU:n asettamien pakotteiden kiertämisestä seuraa ankarimmillaan vankeustuomio. ”Jos havaittaisiin, että maahan yritetään tuoda pakotetavaraa, Suomessa alkaisi rikosprosessi ja tavarat voitaisiin takavarikoida. Rikosnimike on säännöstelyrikos. Törkeästä teosta tuomitaan vankeutta”, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
EU-maista myös monenlaisen tavaran vienti Venäjälle on kiellettyä. ”Venäjän hyökkäyssodan aikana olemme aloittaneet yli 400 esitutkintaa pakotetavaran kuljettamisesta. Joukossa on kaikenlaista: erilaisia koneita, laitteita, käteistä rahaa”, Rakshit luettelee.
Tyypillisesti laittomasti rajan yli keploteltava tavara on kokoluokaltaan sellaista, jota pystytään helposti piilottamaan.
Rakshit epäilee, että suurikokoisia metsäteollisuuden tuotteita yritetään lähinnä tuoda muiden EU-maiden kautta niin, että niiden alkuperä on yritetty väärentää.

Laittoman tavaran kauppa on tuttu ilmiö Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikan asiantuntijalle Timo Toloselle. Suomen ja muiden EU-maiden markkina on ollut heinäkuusta 2022 asti suljettuna venäläisiltä ja valkovenäläisiltä puuraaka-aineelta ja puutuotteilta, koivuvaneri mukaan lukien.
”Markkinoilta saadun informaation ja tilastojen perusteella laittoman venäläisen koivuvanerin tuonti Eurooppaan kolmansista maista vaikuttaa kuitenkin jatkuneen”, Tolonen kertoo. ”Kun mietitään väitettyjen alkuperämaiden, Kazakstanin ja Turkin, omaa tuotantoa, ne tuskin olisivat voineet kasvattaa sitä tuontia vastaavia määriä.”
Vielä vuonna 2021 Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina tuottivat yhteensä 80 prosenttia maailman koivuvanerista, joten houkutus pakotteiden kiertämiseen on suuri sekä venäläisillä myyjillä että nähtävästi myös länsimaisilla ostajilla.
Kielletyn venäläisen koivuvanerin maahantuonnilla rikotaan muitakin säädöksiä kuin EU:n asettamia pakotteita. Jo vuonna 2021 voimaan tulivat EU:n polkumyyntitullit, samoin vaneria koskee EU:n puutavara-asetus. Lisäksi sertifiointijärjestöt ovat asettaneet venäläiset puutuotteet pannaan Ukrainan sodan vuoksi.
Tolonen muistuttaa, että laittoman venäläisen koivuvanerin maahantuoja ottaa myös ison mainehaittariskin.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
