Turvaa tulevaisuutesi ‒ Aarre kokosi vinkit metsänomistajan vakuutuksiin

Kenellekään ei ole yllätys, että metsätöissä sattuu välillä tapaturmia. Siksi jokaisella metsänomistajalla pitäisi olla jonkinlainen tapaturmavakuutus.

Metsässä kaatuessa napsahtaa useimmiten rikki ranne tai nilkka. Metsätapaturmat ovat pääosin lieviä, ja niistä selviää useimmiten vähällä rahanmenolla ja lyhyellä työkyvyttömyydellä.

Sen sijaan käteen tai jalkaan sahaaminen tai kaatuvan puun alle jääminen on aina vakava paikka.

Vapaaehtoinen tapaturma­vakuutus täydentää muuta kautta tulevaa vakuutusturvaa. Jos metsänomistaja on palkkatöissä, työnantaja maksaa työkyvyttömyyden ajalta palkan riippumatta siitä, onko työkyvyttömyys aiheutunut työ- tai vapaa-ajalla. Myös vanhuuseläke juoksee koko ajan, vaikka eläkeläismetsänomistaja olisi kyvytön metsä­töihin.

Tapaturmavakuutuksen ideana on taata nopea hoitoon pääsy ja mahdollisimman hyvä hoito. Laadukas hoito on myös vakuutusyhtiön etu. Tapaturmavakuutuksesta maksetaan kaikki tapaturmasta seuranneet hoito- ja matkakulut.

Tapaturmavakuutuksiin voi halutessaan liittää myös tapaturmapäivärahan, jolloin työkyvyttömyyspäiviltä saa Kelan sairauspäivärahaa korkeamman korvauksen. Tapaturmavakuutuksiin kuuluu yleensä myös kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemanvarasumma läheisille.

”Tapaturmavakuutus kattaa nykyään useimmiten sekä työ- että vapaa-ajan. Aikaisemmin käytiin rajanvetoa siitä, onko metsätalous ansiotoimintaa vai vapaa-ajan harrastus. Nyt, kun tapaturmavakuutus on voimassa ympäri vuorokauden, rajanvetoa työ- ja vapaa-ajan välillä ei tarvitse käydä”, sanoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko.

LähiTapiolan, kuten muidenkin vakuutusyhtiöiden, tapaturmavakuutukset voi rakentaa vakuutuksenottajan tarpeiden mukaan. Perusvakuutuksesta korvataan aina tapaturman hoitokulut. Tämän päälle voi halutessaan ottaa päivärahaturvan sekä pysyvän haitan tai kuolemanvarakorvauksen.

Jos metsänomistajalla ei ole päivärahaa sisältävää tapaturmavakuutusta, hän saa kymmenen päivän omavastuuajan jälkeen työkyvyttömyysajalta vain Kelan maksaman 32 euron perussairauspäivärahan. Eläkeläiset eivät saa Kelan sairauspäivärahaa.

Henkilövakuutuksia nimitetään nykyään usein terveysvakuutuksiksi. Niihin voi sisällyttää tapaturmavakuutuksen lisäksi sairauskuluvakuutuksen, joka korvaa kaikkien sairauksien hoitokulut.

Tapaturmavakuutuksen voi joskus ottaa myös osana koti­vakuutusta. Käytännöt vaihtelevat eri vakuutusyhtiöissä. Tapaturmavakuutusten hinnat riippuvat valitun korvaustason lisäksi vakuutuksenottajan iästä.

Metsänomistajalle, joka omistaa metsää alle 50 hehtaaria, riittää useimmiten vakuutusyhtiön tavallinen tapaturmavakuutus.

Jos metsäpinta-alaa on enemmän ja oma metsätöiden teko on aktiivista, kannattaa tutustua Maatalousyrittäjän eläkelaitoksen (Mela) tarjoamiin lakisääteisiin metsänomistajan vakuutuksiin. Ne ovat kattavuuteensa nähden erittäin edullisia.

Myös LähiTapiolan Raininko suosittelee selvittämään ensin vakuuttamisen mahdollisuuden Melassa. Työiässä olevan metsänomistajan tulee lain mukaan ottaa MATA-tapaturmavakuutuksen lisäksi aina myös MYEL-eläkevakuutus. Nimensä mukaisesti se kerryttää vanhuuseläkettä metsätöistä ja tarjoaa myös työkyvyttömyys­eläketurvan.

Melan vakuutukset ovat periaatteessa pakollisia sellaisille metsänomistajille, jotka omistavat metsää Etelä-Suomessa yli 50 hehtaaria, Keski-Suomessa yli 75 hehtaaria tai Pohjois-Suomessa yli 100 hehtaaria. Vakuutusten ottamista ei kuitenkaan valvota aktiivisesti, joten niiden ottaminen ei ole välttämätöntä. Järkevää se kuitenkin olisi.

Vapaaehtoisina Melan vakuutukset voi ottaa jo silloin, kun omistaa metsää noin puolet pakollisen vakuutuksen hehtaarirajasta ja työskentelee metsässään itse.

Vakuutuksenottajan ikä ei vaikuta MATA-tapaturmavakuutuksen hintaan.

Monilla metsänomistajilla on metsäpalstan ostamista varten otettua pankkilainaa. Jos lainaa on, kannattaa huolehtia siitä, että omaiset eivät jää pulaan metsänomistajan kuollessa. Tapaturmavakuutusten kuolemanvarakorvaukset ovat yleensä varsin pieniä. Luottojen takaisinmaksu kannattaa varmistaa henkivakuutuksella.

Henkivakuutus kannattaa mitoittaa niin, että perilliset voivat maksaa korvaussummalla edesmenneen metsänomistajan lainat ja että summasta jää vielä rahaa läheisten toimeentulon turvaamiseen.

Henkivakuutuskorvausta ei ole tietenkään pakko käyttää metsälainan takaisinmaksuun, jos omaiset vaikkapa haluavat myydä metsätilan.

Henkivakuutus on sitä kalliimpi, mitä vanhempi vakuutuksenottaja on. Iän karttuessa henkivakuutuksen hinta nousee vuosittain.

Metsälainan takaisinmaksua voi turvata henkivakuutuksen lisäksi pankin tarjoamalla lainan takaisinmaksuturvalla. Takaisinmaksuturva astuu voimaan, jos lainanottaja jää työttömäksi, tulee työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman seurauksena tai kuolee.

”Osa metsänomistajista ottaa metsäluottoonsa takaisinmaksuturvan. Takaisinmaksuturvalla voi varmistaa sen, että metsäpalstaa ei joudu myymään, vaikka elämässä sattuisi jotain odottamatonta”, perustelee OP Janakkalan asiakkuusasiantuntija Vesa Huovinen.

Takaisinmaksuturva tulee apuun, kun työttömyys tai työkyvyttömyys on kestänyt yli 14 päivän omavastuuajan. Siitä eteenpäin lainaturvasta maksetaan kuukausikorvaus.

Myös päätoimisesti metsätaloutta harjoittava yrittäjä voi ottaa metsäluotolleen takaisinmaksuturvan. Tällöin siihen ei sisälly turvaa työttömyyden varalle.

Kuolemantapauksen osalta lainan takaisinmaksuturvassa ja henkivakuutuksessa on periaatteellinen ero. Takaisinmaksuturvaan sisältyvä kertakorvaus on käytettävä aina ensisijaisesti lainan maksuun, joten raha menee suoraan pankille. Sen sijaan henkivakuutuskorvauksen osalta omaiset voivat vapaasti päättää, mihin he vakuutuskorvauksen käyttävät. Sillä ei ole pakko maksaa metsälainaa pois.

Vesa Huovinen suosittelee metsänomistajille vahvasti myös metsävakuutuksen ottamista. Jos metsäpalsta on pankkilainan vakuutena, lainan antajakin vaatii metsään vähintään peruspalovakuutuksen.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.