Hiitolanjoen Ritakosken vapautuminen viimeistelee vaelluskaloille vapaan reitin Laatokalta aina ylävirran latvavesille asti

Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitseva Hiitolanjoki on yksi monista Euroopan joista, jotka on padottu voimantuotantoa varten. Nyt joki on vapautumassa ja Laatokan lohet pääsevät vaeltamaan vapaasti Laatokalta aina Silamusjärven kautta Torsajokeen saakka.

Euroopassa on laskettu olevan noin miljoona eri kokoista patoa, joiden vuoksi jokiekosysteemit ja niistä riippuvat eliöt kuten vaelluskalat ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi.

Hiitolanjoella voimalaitosten padot ovat yli sadan vuoden ajan estäneet ainutlaatuisen Laatokan lohen nousun vanhoille kutupaikoilleen. Hiitolanjoella on vuosikausia ollut meneillään iso projekti, jonka aikana vesivoimantuotanto on loppunut ja joella sijainneet padot on purettu.

Ritakoskella työt ovat edenneet myös tänä vuonna suunnitelmien mukaisesti. Voimalan turbiini pysähtyi jo heinäkuun lopussa. Tämän jälkeen Hiitolanjoen voimalat eivät ole enää tuottaneet sähköä.

Elokuussa työt jouduttiin tosin pysäyttämään hetkeksi korkean vedenpinnan takia, mutta tällä hetkellä pohjapato ja kosken yläosa ovat jo valmiina ja patorakenteet purettu. Tämän jälkeen kosken alaosa muotoillaan vaelluskaloille sopivaksi kutualueeksi ajamalla koskeen soraa ja isoja kiviä.

Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä on seurannut kunnostustöitä jo usean vuoden ajan.  Kuva: Mikko Nikkinen

"Vesi virtaa vielä tällä hetkellä voimalan kautta eli lohikalat eivät vielä pääse tästä läpi. Kun koskialue on viimeistelty lokakuun aikana, niin vedet päästetään kulkemaan luonnonuomaan. Koko urakka kestää joulukuuhun saakka, mutta joessa rakennustyöt valmistuvat jo loka-marraskuussa, jolloin Ritakoski on ennallistettu luonnontilaiseksi", Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä kertoo.

Työtä tämän eteen on tehty 20 vuotta.

"On todella hienoa, että Hiitolanjoen kokonaisuus nyt valmistuu ja vaellusreitti Laatokan lohelle on saatu auki ja kuohuvat kosket vetävät puoleensa myös runsain joukoin kävijöitä. Tunnelmat ovat korkealla kaikilla projektiin osallistuneilla", Ollikainen kiteyttää.

Tänä ja viime kesänä poikaslaskennat tuottivat hyviä uutisia: Laatokalta jokeen nousevat järvilohet ottivat nimittäin välittömästi käyttöön jo aiemmin ennallistettujen koskien uudet kutualueet. Erityisesti tänä vuonna laskennat yllättivät, sillä Lahnasenkoski saatiin valmiiksi vasta otollisimman kutuajan jälkeen, joten emokaloja ei oletettu koskessa enää olevan.

Koski muotoillaan vaelluskaloille sopivaksi kutualueeksi ajamalla koskeen soraa ja isoja kiviä. Kuva: Mikko Nikkinen

Tämän syksyn jälkeen lohilla on käytössään uusi reitti, ja niillä on noin kuusi kilometriä uutta reittiä ja runsaasti uutta lisääntymisaluetta. Tulevaisuudessa reitti avautuu mahdollisesti aina Torsajärveen saakka. Uintimatkaa lohella on Laatokasta Torsajärveen noin 70 kilometriä. Hiitolanjoki on noin 45 kilometriä pitkä. Joesta kahdeksan kilometriä mutkittelee Suomen puolella.

Hiitolanjoen patojen purku- ja ennallistusprojekti Rautjärvellä on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti. Hiitolanjoen Ritakoski oli ensimmäinen The European Open Rivers Programin avustuskohde Suomessa. Ohjelman rahoitus on suunnattu jokien ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuteen tähtäävien hankkeiden tukemiseen.