Mykkäsen tilalla viljellään peltoa ja hoidetaan metsää. Kuva: Sanne Katainen
MT-haastattelu: Ympäristöministeri Mykkänen paljastaa visionsa sille, kuinka metsänomistaja hyötyisi enemmän rahallisesti vapaaehtoisesta suojelusta
Kokoomuspiireissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä pidetään takuuvalintana ministeriksi. Metsänomistajille Mykkänen haluaa luoda enemmän mahdollisuuksia ansaita suojelemalla metsiään.
Ympäristöministeri Kai Mykkänen puolustaa metsien käyttöä. Kuva: Sanne KatainenYmpäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on nähnyt jo muutamaankin otteeseen näköalat ministerinpallilta. Hän toimi Sipilän hallituksen sisäministerinä sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2016–2018.
Tällä kerralla asetelma on kuitenkin erilainen. Esimerkiksi kehitysministeriksi Mykkänen valittiin, kun eduskunta oli jo ehtinyt hyväksyä kehityspolitiikan suuntaviivat, ja asioihin oli vaikeampi vaikuttaa suoraan. Nyt työ on suoraviivaisempaa.
”Hallitustyössä on hyvin vahva strategiasykli. Kun ohjelmasta sovitaan vaalien jälkeen, ministeriöt latautuvat tekemään tietyn kaavan mukaan lainsäädäntötyötä neljälle vuodelle.”
Ja paljon on tehtävää. Vaikka saavumme kuvaajan kanssa ministeriöön aamukahdeksalta, erityisavustajan mukaan ministeri on jo aloittanut päivänsä. Jossain välissä hän kuitenkin ehti hakea lähileipomosta sämpylät, joita tarjoaa tullessaan.
Kokoomuksen piireissä Mykkästä kuvataan asiapoliitikoksi, jolla on hyvät suhteet puolueen sisällä. Mykkäsen kokemusta ministerinä arvostetaan, ja tiettävästi puheenjohtaja Petteri Orpo ei pohtinut pitkään valintaansa ympäristöministeriksi.
Mykkänen johti hallitusneuvotteluissa ympäristö- ja energiapöytää, ja hän on kertonut ensimmäisen poliittisen tekonsakin aikanaan kouluikäisenä olleen nimien keräys erään luonnonsuojelualueen puolesta.
Käytännön kokemusta metsästä ja maataloudesta on antanut osakkuus maatalousyhtymässä, johon Mykkänen sanojensa mukaan päätyi mukaan ”naimakauppojen” johdosta. Hän sanoo viljapeltojen ja taimikonhoidon antaneen ymmärrystä myös politiikanhoitoon.
Mutta kuinka muuttuu kokoomuslaisen viherporvarin käsissä nyt ympäristöministeriö, joka on nostattanut välillä kuohuja metsänomistajien mielissä?
”Me painotamme enemmän sellaisia tapoja, joilla voidaan yhdistää metsän talouskäyttö, luontoarvot ja hiilinielut sen sijaan, että luotaisiin vastakkainasettelua totaalisuojelun ja metsätalouden välille. Tämä on selvä muutos suhteessa edelliseen hallituskauteen”, Mykkänen pohtii ympäristöministeriön roolia.
Mykkänen tyrmää ajatuksen siitä, että suomalainen luonnontila jatkuvasti vain huononisi. Tuhkan ripottelun sijaan hän haluaisi löytää ratkaisut siihen, kuinka monimuotoisuutta voi kohentaa ja samalla toiminta olisi taloudellisesti järkevää.
”Minunkin elinaikana säilytettävien puiden määrä avohakkuualueilla on kaksinkertaistunut, lehtipuun määrä on moninkertaistunut Etelä-Suomen talousmetsissä ja kuolleen puun määrä on lisääntynyt merkittävästi. Myös luontotyyppien toipuminen on tässä suhteessa alkanut.
”Pyrimme alentamaan niitä kustannuksia, joita Suomelle asetuksesta velvoitteina koituu”
Kansallista liikkumatilaa kuitenkin rajoittaa EU. Edellisen hallituksen lähes kriisiin ajanut ennallistamisasetus hyväksyttiin kesällä tiukan äänestyksen jälkeen huomattavasti kohtuullisempana kuin komissio alun perin sitä esitti. Kolmikantaneuvottelut sisällöstä jatkuvat.
”Pyrimme alentamaan niitä kustannuksia, joita Suomelle asetuksesta velvoitteina koituu ja vähentämään toimia, jotka rajoittavat metsänomistajien valtaa omiin metsiinsä”, Mykkänen kiteyttää Suomen kannan neuvotteluihin.
Nykyisen Ursula von der Leyenin komission politiikassa työtä on Mykkäsen mielestä leimannut usko hyvin yksityiskohtaiseen komission määräysvaltaan. Hän näkee, että erityisesti Ukrainan sota ja parlamentin suunnanmuutos ennallistamisessa on muuttanut suuntaa.
”Ennen ensi kesän vaaleja on tärkeä yrittää vaikuttaa tulevan komission työohjelmaan.”
Hallitusohjelman kirjauksissa metsien osalta toistuu vapaaehtoisuus ja ennakkovaikuttaminen Suomelle ongelmalliseen EU-lainsäädäntöön.
Mykkäsen äidinpuoleisen isoäidin lapsuudenperhe pakeni vallankumousta Pietarista Suomeen. Hän puhuu sujuvaa venäjää. Kuva: Sanne KatainenSuuria käännöksiä tai ikäviä yllätyksiä ei metsänomistajille ole Mykkäsen mukaan hallituksen toimien johdosta tulossa. Hänen mukaansa hallitus pyrkii etsimään metsänomistajalle mahdollisuuksia yhdistää puun myynti ja luontokysymykset, ei asettaa niitä vastakkain.
”Me pyrimme etsimään metsänomistajille enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Haluamme mahdollisuuksia itse valita haluaako hyödyntää metsiään yksinomaan talouskäyttöön vai luontohyvityksiin tai hiilensidontamarkkinoiden kautta.”
Mykkänen uskoo, että yksityiset luontohyvitys- ja hiilensidontamarkkinat voivat tuottaa metsänomistajille hyötyä ja tehdä metsän suojelemisesta vapaaehtoisuuteen perustuen kannattavampaa kuin aiemmin.
”Uskon, että on entistä enemmän yksityisiä yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä ja jopa yksityisiä ihmisiä, jotka etsivät mahdollisuuksia rahoittaa luonnontilaa parantavia hankkeita. Tällä hetkellä turhan usein helpoin tapa on istututtaa puita johonkin kauas maailmalle, mutta luotettavuuden kannalta metsänomistusrakenne ja metsänhoito pystyvät tarjoamaan vähintään yhtä luotettavan pelikentän yksityisen luotonhyvityksen markkinoiden kehittämiselle.”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.)
Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri ja kolmannen kauden kansanedustaja.
Sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.
44-vuotias, koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Työskennellyt ennen eduskuntaa muun muassa ministerin erityisavustajana ja johtajana EK:ssa.
Omistaa yhdessä vaimonsa ja hänen perheensä kanssa maatalousyhtymän Salon Perttelissä.
Harrastaa pallopelejä, lenkkeilyä ja yhteiskunnallista kirjallisuutta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
