• Alkavat neuvottelut vievät ennallistamisasetusta takaisin vihreämpään suuntaan, arvioi Elsi Katainen

    EU:n luonnon ennallistamisasetus etenee Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin tällä viikolla.
    Tilaajalle
    Elsi Katainen (kesk.) on toiminut ennallistamisasetuksessa Renew-ryhmänsä maatalousvaliokunnan neuvottelijana.
    Elsi Katainen (kesk.) on toiminut ennallistamisasetuksessa Renew-ryhmänsä maatalousvaliokunnan neuvottelijana.  Kuva: Pasi Leino
    Metsä|Metsäpolitiikka
    3.10.202317:15
    Anniina Jokinen

    Ennallistamisasetuksen neuvottelut käynnistyvät poikkeuksellisessa tilanteessa, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk. / Renew). Asetus etenee tällä viikolla Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin.

    ”Tällä kertaa parlamentin kanta on tiukempi kuin neuvostolla suhteessa komission esitykseen. Tämän lisäksi parlamentin raportoija César Luena, joka edustaa parlamenttia trilogeissa, ei täysin seiso parlamentin äänestystuloksen takana”, Katainen kertoo.

    ”Kohdissa, missä parlamentin ja neuvoston linjat eroavat toisistaan, on pyydetty komissiolta kompromissiehdotusta. Täysistunnossa hyväksytty kanta oli torjuntavoitto maa- ja metsätaloudelle, mutta todennäköisesti kolmikannan kompromissit vievät lopullista lainsäädäntöä takaisin vihreämpään suuntaan.”

    Kataisen mukaan alustavaa sopua odotetaan tämän viikon trilogista metsäindikaattoreihin, pölyttäjien kysymykseen sekä lainsäädännön yleistavoitteeseen EU:ssa. Yleistavoitteet maa- ja merialueille, erityisesti heikentämiskielto ja Natura 2000-rajaus ovat neuvotteluiden vaikeimpia asioita.

    Ennallistamisasetusehdotuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa eri ympäristöissä, kuten soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä.
    Ennallistamisasetusehdotuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa eri ympäristöissä, kuten soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Kuva: Sanne Katainen

    Parlementin kesällä torjuma artikla turvemaiden vettämisestä tekee luultavasti paluun.

    ”Komissio puolustaa alkuperäisiä maataloutta koskevia esityksiään voimakkaasti. Myös jäsenmaiden neuvosto piti nuo esitykset mukana ja puolustavat niitä”, Katainen sanoo.

    ”Mikäli artikla 9:n poistaminen ei parlamentin tahdon mukaisesti mene neuvotteluissa läpi, olen vaatinut ryhmämme neuvottelija Rodríguez Ramosilta, että turvemaiden vettäminen ei saa olla ainoa hyväksyttävä ennallistamistoimi eikä missään nimessä pakollista, vaan vettämisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja maanomistajan halukkuuteen.”

    Parlamentti ja neuvosto ovat pyytäneet komissiota valmistelemaan ehdotuksen ennallistamisasetuksen rahoittamisesta. Kataisen mukaan sitä odotetaan vielä.

    Seuraava kolmikantaneuvottelu on suunniteltu marraskuun puoleenväliin. Neuvottelijat toivovat sieltä jo lopputulosta.

    Lisää aiheesta
    • Nurmen asema viljelykierroissa on vahvistunut, mikä on ilmaston kannalta hyvä asia. Aurinkopaneelit ovat maatiloilla yleistyneet, mikä vähentää päästöjä. Pellon raivaaminen olisi saatava loppumaan. Kaikkea nykyistäkään peltoa ei tarvita ruuantuotantoon.

      Ilmastonmuutos | ”Huonot pellot olisi irrotettava EU:n maatalouspolitiikan pakkopaidasta” – maatalouden ilmastotoimet edistyvät, mutta EU jarruttaa turvepeltojen päästövähennyksiä

      Tilaajalle
    • Koneyrittäjä Mika Nybacka tekee aapasuon reunaan suojavallia, jotta vedet eivät päätyisi viereiseen talousmetsään. Ennallistetava suo kuuluu Kummunlammit-Uikulanjärven Natura-alueeseen.

      Luonto | Suon ennallistaminen vaatii luovuutta – Koneyrittäjät toivoo alalle pysyvää rahoitusta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ennallistamisasetus
    EU-politiikka
    ympäristö
    neuvottelut
    Elsi Katainen
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin