Mika Nybacka pitää siitä, että ennallistamistöissä saa käyttää luovuutta. Kuva: Timo Heikkala
Suon ennallistaminen vaatii luovuutta – Koneyrittäjät toivoo alalle pysyvää rahoitusta
Ojien kunnostustyöt ovat vähentyneet huomattavasti. Soiden ennallistamisessa tehtiin viime vuonna Suomen ennätys.TilaajalleOulu
Koneyrittäjä Mika Nybacka tekee aapasuon reunaan suojavallia, jotta vedet eivät päätyisi viereiseen talousmetsään. Ennallistetava suo kuuluu Kummunlammit-Uikulanjärven Natura-alueeseen. Kuva: Timo HeikkalaKaivinkoneet jylläävät suolla ja korkeat puupinot reunustavat tela-ajoneuvojen uria. Ohikulkijalla ei tulisi välttämättä ensimmäisenä mieleen, että tässä suojellaan nyt luontoa.
Kummunlammit-Uikulanjärven Natura 2000 -alueella Oulussa tehtiin viime viikolla ennallistamistöitä, jotta kuivahtaneen suoalueen tilaa saataisiin kohennettua. Ojia tukittiin ja suojavalleja rakennettiin, jotta vedet eivät nousisi viereisen talousmetsän puolelle.
”Vesien luontainen kulku yritetään muuttaa siksi kuin se oli ennen ojituksia”, kaivinkoneyrittäjä Mika Nybacka kertoo.
Soiden ennallistaminen on työllistänyt Nybackaa noin viiden vuoden ajan, mutta kosteikkoja hän on tehnyt jo 25 vuoden ajan.
Nyt ennallistamistöiden osuus liikevaihdosta on noin kymmenen prosenttia – saman verran kuin ojien kunnostusten.
”Ojitustyömaat ovat vähentyneet noin 80 prosenttia viidessä vuodessa”, hän laskee. Valtaosa, noin 60 prosenttia, työmaista on maanmuokkausta ja loput tienparannuksia.
Vuonna 2021 ojia kunnostettiin Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan vain noin 3 000 kilometriä.
”Kaiken kaikkiaan bisnekset ovat vähentyneet”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola toteaa.
Ennallistaminen työllistää jonkin verran yrittäjiä, mutta ongelmana on töiden huono ennakoitavuus.
”Yrittäjillä olisi isompi intressi investoida osaamiseen ja kalustoon, jos alalla olisi vakiintunut rahoitus.” Simo Jaakkola
Jaakkolan mukaan puunkorjuupuolella pystytään etukäteen arvioimaan, kuinka paljon töitä on tiedossa, mutta ennallistamisessa mennään edelleen hanke kerrallaan.
”Yrittäjillä olisi isompi intressi investoida osaamiseen ja kalustoon, jos alalla olisi vakiintunut rahoitus.”
Samalla ennallistamistöihin tulisi tehokkuutta ja se olisi tuottavampaa.
Noin kolme metriä leveä kanava on tukittu umpeen. Kuva: Timo HeikkalaNybackan mielestä soiden ennallistaminen on mukavaa vaihtelua normityöhön. Siinä saa tilanteen mukaan käyttää luovuutta.
Hankalia tilanteita on, jos on kovin märkää.
”Paksuturpeisilla soilla on aina uppoamisvaara”, hän muistuttaa. Paras ajankohta ennallistamistöille on loppukesä tai kevättalvi, jolloin maa on jäässä.
Pitkän uran tehneet kaivinkoneenkuljettajat ovat saattaneet ensin kaivaa ja myöhemmin tukkia samoja ojia.
”Välillä tuntuu ristiriitaiselta tukkia ojia, jos vieressä on kasvava metsä. Jos kohde on selkeästi veden vaivaama, on hyvä että ennallistetaan”, Nybacka tuumii.
”Välillä tuntuu ristiriitaiselta tukkia ojia, jos vieressä on kasvava metsä. Jos kohde on selkeästi veden vaivaama, on hyvä että ennallistetaan.” Mika Nybacka
Luke ei ole tilastoinut soiden ennallistamispinta-aloja.
Metsähallituksen Luontopalvelut aikoo ennallistaa tänä vuonna yhteensä noin 2 200 hehtaaria suota suojelualueilla, Metsähallitus Metsätalous Oy monikäyttömetsissä noin 1 500 hehtaaria.
Metsähallituksen Luontopalvelut on ennallistanut 1980-luvun lopulta alkaen suojelualueiden soita yhteensä noin 44 000 hehtaaria, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaija Eisto Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
”Viime vuonna tehtiin suojelualueiden soiden ennallistamisen Suomen ennätys, peräti 7 800 hehtaaria. Tämä oli mahdollista Helmi-ohjelman ja Hydrologia-Life-projektin rahoituksella. Soiden ennallistaminen tulevina vuosina riippuu tietenkin paljon hallitusohjelmasta – Luontopalvelut käyttää valtion budjettirahaa toimintaan suojelualueilla.”
”Viime vuonna tehtiin suojelualueiden soiden ennallistamisen Suomen ennätys, peräti 7 800 hehtaaria.” Kaija Eisto
Eiston mukaan tavoite on ennallistaa vuosittain noin 2 500 hehtaaria vuoteen 2030 asti. Ennen Helmi-ohjelmaa 2000-luvulla on ennallistettu soita noin 1 100 hehtaaria vuodessa.
Määrät ovat kuitenkin vähäisiä siihen nähden, että Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria ojitettua suota ja siitä heikosti tuottavia noin viidennes.
Kaivinkoneiden jäljet näyttävät nyt rajuilta, mutta jo vuoden päästä näyttää ihan erilaiselta, Nybacka lupaa. Kuva: Timo HeikkalaKummunlammit-Uikulanjärven Natura-alue päätettiin ennallistaa nopealla aikataululla, koska alue oli heikentynyt läheisen kalliolouhoksen toiminnan vuoksi ja EU:n suunnasta tuli painetta tehdä asialle jotain.
”Ely-keskus hankki vuosi sitten alueen yksityistiloja valtiolle. Aiemmin alueella ei ole pystytty tekemään järkevää kokonaisuutta”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sakari Rehell Luontopalveluista selvittää.
Rehellin mukaan Natura-alueesta olisi mahdollisuus kehittyä merkittävä luonnon nähtävyys, sillä aapasuoalue sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta.
Kaivonkoneiden mylläyksen jäljet maisemoituvat muutamassa vuodessa.
JUTTUA TÄYDENNETTY 29.8. KLO 9.53. Lisätty tietoja Metsähallituksen ennallistamispinta-aloista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
