Jarmo Kiuru sai hiljattain tunnustuksen metsästyksen eteen tekemästä työstä. Kuva: Eriikka Käyhkö
Miksi Ruotsissa voidaan metsästää susia, mutta Suomessa ei? Asiantuntija listaa kaksi syytä
Metsästysasioihin perehtynyt oikeusoppinut sanoo, että syynä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen loppumiseen Suomessa on käännösvirhe ja Bernin sopimuksen unohtaminen.Tilaajalle
KHO:n päätökset tarkoittivat käytännössä sitä, että karhun ja samalla muidenkin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys päättyi. Kuva: Lari LievonenKorkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2023 kaksi kielteistä ennakkopäätöstä, jotka koskivat karhujen kannanhoidollisia poikkeuslupia. Päätökset tarkoittivat käytännössä sitä, että karhun ja samalla muidenkin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys päättyi.
”KHO:n päätöksissä tukeuduttiin luontodirektiivin kohtaan, jonka suomenkielisessä käännöksessä todetaan, että suojelusta poikkeusta voidaan soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti erityisten vaatimusten täyttämiseksi erityistilanteissa”, toteaa Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru.
Laki ei kuitenkaan määrittele kannanhoidollisen metsästyksen erityisiä vaatimuksia.
Korkeimman hallinto-oikeuden teksti on peräisin komission luontodirektiiviä koskevasta suomenkielisestä ohjeasiakirjasta, jonka käännös poikkeaa englanninkielisestä versiosta.
Kiuru kertoo, että ohjeasiakirjan englanninkielisen tekstin mukaan poikkeuksia suojelusta myönnetään, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, joka pitää ratkaista. Komission ohjeasiakirja jättää kannanhoidollisen metsästyksen tarkoituksen tai tavoitteen avoimeksi.
”Bernin sopimuksen Pysyvä komitea on jo vuonna 2008 antanut sarjan suosituksia siitä, millä tavalla voitaisiin lievittää ja ennaltaehkäistä suurpetokonflikteja. Bernin sopimuksen toinen artikla edellyttää lajien suojelun rinnalla myös muiden näkökohtien huomioon ottamista suurpetojen suojelussa.”
Yhtenä esimerkkinä mainitaan muun muassa pienimuotoisen metsästyksen salliminen silloin, jos sen katsotaan ennaltaehkäisevän laitonta metsästystä. Pysyvän komitean ajatuksena on ollut se, että suurpetojen kanssa kosketuksiin joutuvat ihmiset hyväksyisivät helpommin suden suojelun, jos pääsisivät itse vaikuttamaan suurpetokantoihin.
Bernin sopimuksen perusteella suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on täysin mahdollista ja jopa suositeltavaa. Kiurun mukaan tuomioistuimet ovat velvollisia ottamaan huomioon Bernin sopimuksen pysyvän komitean suositukset.
”Korkeimman hallinto-oikeuden oikeusohjeena käyttämä lausuma on ollut virheellinen.”
”Korkeimman hallinto-oikeuden oikeusohjeena käyttämä lausuma on ollut virheellinen. Jostakin syystä siinä on myös sivuutettu vuonna 2008 voimaan tulleet ehdotukset siitä, miten suurpetokonflikteja voidaan ratkaista”, Kiuru väittää.
”Valtiosopimus ohjaa lainsäädäntöä jopa niin paljon, että sillä on etusija eikä se saa olla kansallisen lain kanssa ristiriidassa.”
Kiurun mukaan Ruotsi ja Norja ovat jo 2010-luvulla hypänneet junaan, jossa on lähdetty aktiivisesti hyödyntämään Bernin sopimuksen suosituksia. Suomessa taas Bernin sopimus on unohdettu luontodirektiivin varjolla, vaikka EU:n ympäristövirastosta on todettu, että Bernin sopimus ja luontodirektiivi tulee nähdä yhtenevänä kokonaisuutena.
Ruotsissa on selkeästi otettu kantaa siihen, milloin susi on suotuisan suojelun tasolla. Jos tämä minimimäärä ylitetään, ylimenevää osaa voidaan metsästää. Suomessa ei ole määritelty sudelle lainkaan suotuisan suojelun tasoa.
”Oikeuslaitoksen osalta Suomessa on ajauduttu hankalaan tilanteeseen, eikä se itse selviä asian oikeudellisesta perkaamisesta. On syntynyt tilanne, jossa oikeuslaitos ei ole riittävän syvällisesti perehtynyt asiaan, eivätkä oikeuksien päätökset ole riittävän perusteltuja. Siksi nyt tarvitaan pikaisesti selkeää muutosta Suomen lainsäädäntöön”, Kiuru kiteyttää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
