Asiantuntijalta: Mielikuviin perustuvien ympäristöväittämien suurin vihollinen on oikea ja mitattu tieto

Sivistyneeseen maailmaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja niiden ilmaisun vapaus. Mielipiteistä voi tietyissä asiayhteyksissä muodostua niin sanottuja vihreitä väittämiä, joiden todenperäisyyttä väittäjä ei ole osoittanut ja joilla halutaan vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin tai poliittiseen päätöksentekoon. Vihreät väittämät konkretisoituvat negatiivisella tavalla esimerkiksi silloin, kun yritykset markkinoivat omaa edelläkävijyyttään ilman mitattuja tuloksia.

Vihreiden väittämien ja mielipiteiden suurin vihollinen on oikea ja mitattu tieto. Yritysjohdon näkemykset parhaudestaan tai kestävyydestään eivät auta, mikäli tulokset osoittavat toista.

Ihmiset ovat nykyisin kiinnostuneet totuudesta ja toiminnan vaikutuksista – mikä on oikein. Kun yritystä johdetaan kohti haluttua ja parempaa suuntaa, tulokset ja vaikutukset ovat ratkaisevia. Sitä saat, mitä mittaat ja mihin kiinnität huomiota.

Metsässä toimimisen laadullisia kriteereitä ovat olleet lainsäädäntö ja sertifioinnin (FSC ja PEFC) vaatimukset.

Varsinaiset metsäluonnossa toimimisen kestävyyden vaikutustodenteet ovat suurelta osin puuttuneet. Tästä on seurannut kritiikkiä metsäalaa ja sen käytänteitä kohtaan ja usein vastakkaisten mielipiteiden päättymätön polku.

On mentävä eteenpäin ja luotava metsäluonnossa toimimisen laadulliset vaikutustodenteet. Siihen tarvitaan tahtotila, tavoitteet, toiminta, tulokset, todenteet sekä niistä läpinäkyvä tiedottaminen. Näin kritiikkikin voi keskittyä tuloksiin, kuten esimerkiksi siihen, onko mitattu oikeita asioita ja oikealla tavalla.

Metsäluonnossa todenteiden keskiössä ovat lajien kannalta keskeiset elinympäristöt sekä niissä elävät lajit.

Elinympäristöjen määrällistä kehitystä mittaavalla aikasarjalla saadaan kustannustehokkaasti tietoa lajien elinolosuhteista ja kehityksen suunnasta. Lajeille tärkeitä elinympäristöllisiä piirteitä metsissämme ovat muun muassa puulajisto, lahopuusto, metsien ikärakenne ja arvokkaat erityiset elinympäristöt, kuten paloalueet, lehdot ja paahdeympäristöt.

Elinympäristöjen sisällä tulisi mitata keskeisten kasvien, eläinten ja muiden eliöiden määrää ja niiden ajallista kehitystä eli lajivasteita. Se on tärkeää, jotta havaittaisiin, onko tiettyjen elinympäristöjen kehittymisestä hyötyä keskeisille lajeille.

Lajivasteiden mittaaminen on elinympäristöjen tarkastelua haastavampaa ja työläämpää, sillä metsätalouden vaikutusten piirissä elää kymmeniä tuhansia lajeja.

Mistä löytyisi ratkaisu tähän toimialan kehitystarpeeseen?

Uudistava metsätalous tarjoaa metsäalalle valtavan mahdollisuuden. Sen tavoitteena on tasapainottaa taloudellisten tavoitteiden ja luonnontilan suhdetta eli sekä vahvistaa metsäluontoa että auttaa nykyisiä omistajia siirtämään metsänsä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa.

Yhtälön toteutus on suojelun ja talousmetsissä paremmin toimimisen yhteispeliä.

Mikäli kohde on luontoarvoiltaan niin arvokas, että se ei hakkuun tapauksessa korvaudu talousmetsissä toisaalla, kannattaa se ohjata suojeluun. Vastaavasti kohteet, jotka korvautuvat talousmetsissä toisaalla, tulisi käsitellä niiden elinympäristöllisiä piirteitä vahvistaen ja parhaita käytäntöjä valtavirtaistaen.

Uudistava metsätalous on systeeminen muutos, joka metsäalalla sen menestyksekkään tulevaisuuden kannalta tarvitaan. Se on samalla myös suuri yhteistyökutsu sidosryhmille ja erityisesti monitieteiselle tiedeyhteisölle.

Metsäalalla on paljon osaamista, mutta tässä muutoksessa se tarvitsee myös apua. Mitä lajeja esimerkiksi kannattaa mitata, miten ja milloin, jotta saamme luotettavan kokonaiskuvan toiminnan kehityksestä ja suunnasta. Valintojen pitää perustua tieteeseen, jotta vaikutuksia saadaan puolueettomasti ja nopeasti. Tieteelliset tulokset myös kestävät paremmin kriittistä tarkastelua.

Metsäala on upea osa suomalaista elinkeinoelämää ja kulttuuria. Haluamme osaltamme olla rakentamassa sitä suuntaan, jossa uusiutuvaa raaka-ainetta tuotetaan kasvavasti tavalla, joka vahvistaa metsäluonnon tilaa. Silloin metsäalalla ja meillä kaikilla on parempi tulevaisuus.

Tomi Salo

yhteiskuntasuhdejohtaja

Metsä Group

Minna Halme

vastuullisen liiketoiminnan professori

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu