• Leuto vuosi ja investoinnit lämmöntuotantoon nakersivat kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä – erityisesti metsähakkeen käyttö supistui

    Vuonna 2025 kiinteitä puupolttoaineita käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä 20,8 miljoonaa kiintokuutiometriä.
    Taustalla metsähakkeen käytön vähenemisessä vuonna 2025 on vuoden poikkeuksellisen lauha sää, mikä laski lämmöntuotannon tarvetta.
    Taustalla metsähakkeen käytön vähenemisessä vuonna 2025 on vuoden poikkeuksellisen lauha sää, mikä laski lämmöntuotannon tarvetta. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsäenergia
    20.3.202611:30
    Henna Lääveri

    Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa väheni jo neljättä vuotta peräkkäin, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedot.

    Erityisesti metsähakkeen käyttö supistui 13 prosenttia edellisvuodesta ja jääden noin 9,1 miljoonaan kuutiometriin.

    Taustalla metsähakkeen käytön vähenemisessä vuonna 2025 on Luken yliaktuaari Markus Toikan mukaan vuoden poikkeuksellisen lauha sää. Se laski lämmöntuotannon tarvetta.

    "Samaan aikaan metsäteollisuuden sivutuotepuun tarjonta kasvoi ja lämmöntuotannon sähköistyminen sekä hukkalämmön hyödyntäminen korvasivat puupolttoaineiden käyttöä", Toikka toteaa.

    Vuonna 2025 kiinteitä puupolttoaineita käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä 20,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä energiasisällöltään vastasi noin 40,8 terawattituntia.

    Eniten Luken arvion mukaan kului metsäteollisuuden kiinteää sivutuotepuuta, yhteensä 10,4 miljoonaa kuutiometriä.

    Metsähaketta paloi 9,1 miljoona kuutiometriä ja loppu koostui puupelleteistä ja briketeistä sekä kierrätyspuusta. Puupellettien ja brikettien käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kasvoi Luken arvion mukaan 15 prosenttia yhteensä 460 000 tonniin.

    Poikkeuksellisen lämpimän vuoden lisäksi kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä vähensivät Luken mukaan erityisesti viime vuosina tehdyt investoinnit, joilla on korvattu polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Metsähakkeesta yhteensä 6,3 miljoonaa kuutiometriä tehtiin karsitusta runkopuusta ja karsimattomasta kokopuusta. Määrä pieneni 17 prosenttia edeltävästä vuodesta.

    Pääosin uudistusaloilta kerättyä hakkuutähdettä poltettiin 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Se on kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

    Kantojen osuus energialähteenä on vähäisempi. Niiden käyttö supistui kymmenyksellä 0,2 miljoonaan kuutiometriin.

    Metsäteollisuuden kiinteän sivutuotepuun energiakäyttö sen sijaan kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta eli noin 10,4 miljoonaan kuutiometriin.

    Määrä kattoi Luken mukaan noin puolet lämpö- ja voimalaitosten kuluttamista kiinteistä puupolttoaineista.

    Kuorta poltettiin noin 6,4 miljoonan kuutiometrin edestä.

    Teollisuuden puutähdehaketta, kuten erilaisia puruja ja muuta erittelemätöntä puutähdettä käytettiin Luken mukaan neljä miljoonaa kuutiometriä.

    Selluteollisuuden jäteliemet eivät Luken mukaan sisälly kiinteiden puupolttoaineiden tilastoon, vaikka myös ne merkittävä energiaksi hyödynnetty metsäteollisuuden sivutuote.

    Luken julkaisemat tiedot ovat ennakkotietoja. Lopullinen tilasto vuodesta 2025 julkaistaan syksyllä 2026.

    Lisää aiheesta
    • Leuto loppuvuosi vähensi metsähakkeen tarvetta viime vuonna.

      Metsäenergia | Metsähakkeen käyttö notkahti, mutta puun poltto pysyi edelleen korkealla

      Tilaajalle
    • Hakevuori Oy järjesti keväällä massiivisen haketusnäytöksen Asikkalassa.

      Metsäenergia | Metsähakkeen käyttö ei romahda, mutta määrän vaihtelut lisääntyvät

      Tilaajalle
    • Metsäenergian käyttö rikkoi viime vuonna vanhat ennätykset.

      Metsäenergia | Yllättävä maakunta johtaa energiapuun käytössä ‒ metsähaketta paloi viime vuonna ennätysmäärä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    kiinteät puupolttoaineet
    metsähake
    lämmöntekniikka
    Luonnonvarakeskus
    energia ja ympäristö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Palaxilla oli esillä uutuusmalli D420 Pro. Kyseessä on 18 tuuman laipalla varustettu pilkekone, jonka kitaan oikeasti sopii 42-senttinen puu.

    Koneviesti | Palaxin D420 on uusi järeämpi klapikone 18 tuuman sahakatkaisulla

  • Uniforestin Titan 36/12 -pilkekone esiteltiin FinnMETKOssa nollasarjan mallina. Se on kehitetty vastaamaan pohjoismaisiin tarpeisiin silloin, kun pilkottava puu ei ole erityisen järeää.

    Koneviesti | Eurooppalaiset klapikoneet tulevat entistä laajemmin kilpailemaan suomalaisvalmistajien kanssa

  • Koneviesti | Exator SplitMate tekee klapeja ilman käsin kääntelyä – sopivalla peruskoneella tehokas laite isojen puiden pilkontaan

    Tilaajalle