Metsähakkeen käyttö ei romahda, mutta määrän vaihtelut lisääntyvät

Metsähake säilyy lähivuosina tärkeänä energianlähteenä suomalaisessa energiantuotannossa. Näin arvioi asiaa selvittänyt Luonnonvarakeskus (Luke).

Luken mukaan metsähakkeen kulutuksen romahdusta ei ole odotettavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toisaalta vaihtoehtoisten energianlähteiden yleistyminen lisää metsähakkeen käyttömäärän vaihtelua.

Sääriippuvaisen energiantuotannon lisääntyminen kasvattaa metsähakkeen merkitystä energiajärjestelmän tasapainottajana. Erityisesti nopeasti yleistyneet sähkökattilat korvaavat metsähaketta silloin, kun sähkö on edullista.

Tämä kehitys näkyi jo viime vuonna, jolloin metsähakkeen kulutus kääntyi laskuun.

Sen sijaan kovilla pakkasilla sähkön hinta nousee ja lämmöntuotannon tarve kasvaa. Tämä saattaa lisätä metsähakkeen käyttöä aiempaa voimakkaammin, kun säätövoimana käytetyistä turpeesta ja fossiilienergiasta on yritetty luopua.

Luken arvion mukaan metsähakkeen käyttö voi nousta 11,4 miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2026 mennessä. Pidemmällä tähtäyksellä, vuoteen 2033 mennessä kulutuksen odotetaan laskevan 9,7 miljoonaan kuutiometriin.

Metsähakkeen käyttömäärän vaihtelut pidentävät energiapuun varastointiaikoja ja lisäävät välivarastointia terminaaleissa.

”Terminaaleissa varastoidaan enimmäkseen runkopuuta, sillä sen kuljettaminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin hakkuutähteiden ja kokopuun, ja sen säilyvyys on hyvä” kertoo tutkija Tuomas Niinistö.

Niinistön mukaan tämä kehitys ylläpitää painetta kuitupuun polttamiselle.

”Jalostuskelpoisen puun polttamista voitaisiin ehkäistä kehittämällä hakkuutähteiden ja pienpuun logistiikkaa ja varastointia”, Niinistö lisää.

2030-luvulla metsähakkeen käyttö voi vähentyä, kun energiantuotannon teknologiat kehittyvät ja hukkalämpöjen hyödyntäminen yleistyy.