

Siitä huolimatta, että järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina levittäytynyt yhä syvemmälle maaseudulle, ei metsästäjien tarvitse olla huolissaan siitä, että rikollisjengit anastaisivat heidän metsästysaseensa omaan käyttöönsä.
Näin on siitäkin huolimatta, että itärajan tavaraliikenne on muuttunut hyvin paljon siitä, mitä se oli vielä muutama vuosi sitten. Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa, on itärajamme valvontaa tiukennettu.
Kun valvonta rajalla tiukkenee, mieleen voi herätä ajatus siitä, että jengien kiinnostus kotimaisia, asekaapeissa lepääviä metsästysaseita kohtaan kasvaisi, kun aseita ei saa tuotua rajan yli yhtä helposti kuin aiemmin.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario, viestintäpäällikkö Antti Hyyryläinen kertoo, että asekaappimurtoja tapahtuu silloin tällöin, mutta mistään varsinaisesta ilmiöstä ei ole kyse. Sen sijaan kyse on yksittäisistä paikallisten rikollisten tekemistä teoista.

Kansainvälisellä tasolla monet järjestäytyneen rikollisuuden käytössä olevista aseista ovat peräisin monen vuosikymmen takaa. Suuri osa aseista on nimittäin peräisin Jugoslavian hajoamissodista, joita käytiin 1990-luvun alusta noin vuosikymmenen ajan. Näitä aseita on edelleen käytössä myös meillä Suomessa.
Valtaosa jengien käytössä olevista aseista on perinteisiä pistoolimallisia käsiaseita. Nämä aseet ovat myös usein melko vanhoja, ja ne hankitaan ulkomailta.
Vanhojen aseiden etuna on se, että niiden tietoja ei ole rekisterissä, eikä niiden alkuperän jäljille näin ollen päästä samalla tavoin kuin laillisten metsästysaseiden, kuten haulikoiden ja kiväärien. Aseen menneisyys auttaa siinä, ettei poliisi pysty ainakaan helposti yhdistämään sitä rikolliseen tekoon.
Rikollisen on melko vaikeaa myydä eteenpäin tai käyttää asetta, jonka tiedot ovat kattavasti monenlaisissa rekistereissä. Jos aseen alkuperä on helppo selvittää, myös kiinnijäämisen riski kasvaa.

Samasta syystä Keskusrikospoliisissa ei nähdä riskinä myöskään sitä, että rikolliset kiinnostuisivat ainakaan laajassa mittakaavassa sotilasliitto Naton jäseneksi liittyneen Suomen puolustusvoimien aseistuksesta, vaikka jo nykyisin jengeillä on jonkin verran käytössään sotilasaseita.
”Suomessa viranomaispuolella on hyvin varauduttu tällaisiin asioihin, että en siinä näe merkittävää riskiä”, Hyyryläinen kommentoi.
Rikosylikomisario Hyyryläinen muistuttaa, että jengeillä on jo nyt olemassa olevat reitit aseiden hankintaan.
”Siitä, että viranomaisten aseita ruvettaisiin viemään, ei ole ollut mitään viitteitä.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
