Hirvivahingoista haettiin aiempaa vähemmän korvauksia − alueelliset erot korostuvat

Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen korvausmäärä jatkaa laskujaan. Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajien viime vuonna ilmoittamista hirvituhoista maksetaan 0,5 miljoonan euron korvaukset.

”Hirvikanta on pienentynyt koko maassa ja vahinkojen määrä näyttää sen vuoksi laskeneen. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavia”, toteaa Heikki Kuoppala metsäkeskuksesta.

Hirvituhojen pinta-ala jäi viime vuonna alle tuhanteen hehtaariin. Yhtä vähän korvauksia on maksettu aiemmin vain vuosina 2014, 2015 ja 2016.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Korvausmäärät nousivat merkittävästi edellisvuodesta Kanta- ja Päijät-Hämeessä.

Eniten korvausmäärä laski Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla ei ollut yhtään korvauskynnyksen ylittävää vahinkoa. Pohjois-Karjalassa lähes puolet vahinkojen määrästä oli taimikkovaiheen ohittaneissa kuusikoissa.

Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

Kuoppalan mukaan lumen määrä näyttäisi vaikuttavan vahinkojen syntymiseen. Kun lumipeite on paksu, liikkuminen kuluttaa hirvillä runsaasti energiaa. Hirvet jäävät silloin pienelle alueelle ja syövät saatavilla olevaa ravintoa.

”Tiheä taimikko tai varttuneempi puusto antaa hirville suojaa ja se voi myös vaikuttaa tuhojen syntymiseen. Taimikoiden kunto on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa”, Kuoppala sanoo.

Paras ajankohta taimikon tarkastamiseen on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä.

Metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille tammi-helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi -palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella.