Vain viidennes ensiharvennuksista on tehty hyvin – kaksi muutosta tarkastajien työskentelyssä selittää, miksi korjuujäljen laatu romahti vuoden 2018 jälkeen
Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan kuusikoita hakataan liian harvaksi useammin kuin männiköitä.Tilaajalle
Yleisin virhe ensiharvennuksilla on liian voimakas hakkuu. Virheellisillä kohteilla myös ajourat ovat lähes poikkeuksetta liian leveät. Kuva: Hanne ManeliusNoin joka viides eli 22 prosenttia metsäkeskuksen tarkastamasta harvennushakkuualasta on tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti, kertoo metsäkeskus.
Huomautettavaa oli 64 prosentilla ja virheellistä, metsälain vähimmäisvaatimukset rikkovaa korjuujälkeä 14 prosentilla tarkastetusta pinta-alasta.
Tarkastukset tehtiin viime vuonna 300 kohteella eri puolilla maata. Valtaosa tarkastuskohteista oli ensimmäistä kertaa harvennettuja metsiä.
Yleisin virhe on puuston hakkaaminen liian harvaksi. Virheellisissä hakkuissa myös ajourat ovat lähes poikkeuksetta liian leveät. Kuusikoiden ensiharvennuksissa liikahakkuut ovat yleisempiä kuin männiköiden.
Liian harvaksi hakatut männiköt olivat usein suositusta harvempia jo ennen hakkuuta. Taustalla voi olla esimerkiksi hirvituho taimikkovaiheessa.
”Tarkastustulokset kertovat siitä, että ensiharvennuksissa metsästä pyritään korjaamaan tietty puumäärä riippumatta siitä, kuinka harvaa puusto on ennen hakkuuta. Jo aiemmin olemme arvioineet, että ensiharvennuksista noin 20–30 prosenttia tehdään liian aikaisin. Tilanne korjautuisi siis paljon jo sillä, kun ensiharvennukset tehtäisiin oikeaan aikaan”, metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola sanoo tiedotteessa.
Metsän harventaminen liian voimakkaasti vähentää puuston kasvua, hiilensidontaa ja metsänomistajan tuloja puun myynnistä.
Hakkuun ajankohdalla ei vaikuta olevan suurta vaikutusta korjuujäljen laatuun. Tarkastetuista ensiharvennuksista noin puolet oli tehty sulan maan aikana ja puolet maan ollessa jäässä. Kesäaikaisessa korjuussa urapainumat ja puustovauriot ovat yleisempiä. Talvihakkuissa taas liian voimakas harventaminen on kesäkorjuuta yleisempää.
”Laite on aika lahjomaton. Jos kohteella on pienikin poikkeama, arvosana on huomautettavaa vaikka poikkeama olisi pieni.”
Virheellisten hakkuiden osuus pieneni viidellä ja suositusten mukaisten osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä viime vuoteen verrattuna. Vuoteen 2018 verrattuna suositusten mukaisten kohteiden osuus on kuitenkin romahtanut.
Tulosten huononemiselle on kaksi syytä, Nikkola kertoo MT:lle.
Ensinnäkin vuoden 2018 jälkeen tarkastuksiin otettiin dronet avuksi.
”Tulos huononee, koska dronekuvista näkyy selvemmin urien vaatima kokonaispinta-ala. Se vaikuttaa jäävän puuston määrään.”
Toinen syy tulosten heikkenemiselle piilee siinä, että tarkastettavien kohteiden arvostelu on annettu täysin tietokoneen tehtäväksi. Tarkastaja syöttää mitatut suureet, joiden perusteella kone antaa arvosanan.
”Laite on aika lahjomaton. Jos kohteella on pienikin poikkeama, arvosana on huomautettavaa vaikka poikkeama olisi pieni. Subjektiivista mahdollisuutta arvosteluun ei anneta.”
Valtakunnallisen korjuujälkitarkastuksen tulos on selvästi parempi kuin Keski-Suomessa viime vuonna tehty erillisselvitys, jossa yksikään tarkastettu kohde ei yltänyt suositusten mukaiseksi.
Metsäkeskus on tarkistanut Keski-Suomen selvityksen aineiston, eikä siitä löytynyt selittävää tekijää korjuujäljen erolle valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna.
”Mielestämme on enemmänkin toimijoitten asia pohtia, miksi toimintakulttuuri Keski-Suomessa on sellainen kuin on.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
