Miksi ensiharvennusten korjuujälki on niin surkea? Koneyrittäjien puheissa toistuu yksi epäily
Erilaisista mahdollisista syistä huolimatta Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola pitää metsäkeskuksen julkaisemia tuloksia Keski-Suomen ensiharvennuksista uskomattoman heikkoina.Tilaajalle
Leveät telat ehkäisevät maastovaurioita. Huono puoli on, että telojen kanssa metsäkone tarvitsee leveämmän uran kuin ilman. Kuva: Markku PulkkinenKoneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola hämmästelee metsäkeskuksen julkaisemia tuloksia, joiden mukaan ensiharvennusten korjuujälki ei yltänyt suositusten mukaiseksi Keski-Suomessa yhdelläkään tarkastetuista kohteista.
”Miten meillä voi olla tilanne, ettei kukaan ole tehnyt ensiharvennusta oikein? Se ei oikein ajatuksena mahdu päähäni. Siellä on ammattilaisiksi koulutettuja, työkokemuksen omaavia, parhaansa yrittäviä tekijöitä. Työkohteetkaan eivät voi olla kaikki huonoimmasta päästä. Todella kiinnostaisi saada syvempää analyysia, miten tämä on mahdollista.”
Yksi mahdollinen syy on noussut toistuvasti esiin Jaakkolan keskusteluissa yrittäjien kanssa.
”Moni myöntää, että ajourien leveys on jossain määrin kasvanut. Kun koneiden koko on tuottavuusvaatimusten vuoksi kasvanut, samalla koneisiin on hankittu leveitä teloja pintapaineiden vähentämiseksi. Näin urat levenevät väkisinkin.”
”Jos korkeampaan työn hintaan ollaan valmiita, en epäile hetkeäkään, etteivät yrittäjät toimisi sen mukaisesti.”
Pieniäkin koneita on. Niiden käyttö nostaa kuitenkin korjuukustannuksia, Jaakkola sanoo.
”Jos koneen koko pienenee puoleen, sen hinta ei suinkaan puolitu. Tietotekniikka, kourat ja hytti ovat usein samat, renkaat vähän pienemmät… eli paljon samaa hiukan pienemmässä koossa. Materiaalien kustannus voi olla pienempi, mutta materiaalit ovat vain osa kokonaisuudesta.”
”Kun on pienempi kone ja huonompi tuotos, siitä seuraa vääjäämättä, että työnteon kustannus nousee. Jos korkeampaan työn hintaan ollaan valmiita, en epäile hetkeäkään, etteivät yrittäjät toimisi sen mukaisesti.”
Metsäkeskuksen tulosten myönteinen puoli oli, että puustovaurioita havaittiin vain vähän. Jaakkolan mukaan liiallisella harvennusvoimakkuudella ja vähäisillä puustovaurioilla saattaa olla yhteys. Ajourat tehdään väljiksi, kun korostetaan maasto- ja puustovaurioiden ehkäisyä.
Joissakin leimikoissa vika on metsässä, eli harventamaan on riennetty liian aikaisin, Jaakkola epäilee. Suositusten mukainen harvennusvoimakkuus saatetaan saavuttaa jo silloin, kun on kaadettu ajourilta poistettavat puut.
Jaakkolan mukaan tosiasia on sekin, etteivät harvennukset ole kannattavimpia kohteita koneyrittäjille. Ruotsissa ongelmaa on ratkaistu siten, että harvennuksia on teetetty tuntitöinä.
”Meillä metsätöissä suorastaan karsastetaan tuntitöitä, kaikki pitäisi tehdä urakkana. Jos urakkahinnoittelu on vähääkään pielessä, tekijän on pakko tehdä jotain, että saa tuloa. Jos kohde on sellainen, ettei tuloja saa kuin tekemällä väärin eli harventamalla vaikka tarvetta ei olisikaan, kenellä riittää kanttia sanoa ettei sinne voi mennä? Riittäisikö kantti sanoa, että kun urat on tehty pitää lähteä pois? Virhe on tapahtunut jo ostossa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
