• Suosituksiin nähden liian voimakkaat ensiharvennukset alentavat metsän kasvua jopa 15 prosenttia

    Ongelma on pienten koneiden käytön kannattamattomuus.
    Tilaajalle
    Ensiharvennuksissa puusto jää usein liian harvaksi leveiden ajourien vuoksi.
    Ensiharvennuksissa puusto jää usein liian harvaksi leveiden ajourien vuoksi. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Metsänhoito
    20.1.202316:00
    Jouko Kyytsönen

    Metsänhoitosuosituksia voimakkaammat ensiharvennukset ja liian leveät ajourat vähentävät metsien kasvua jopa 15 prosenttia kiertoajalla, metsäkeskuksen selvityksistä ilmenee.

    Metsäkeskuksen selvityksessä Keski-Suomessa tehtiin 86 tarkastusmittausta ensiharvennuksissa, joista yhdelläkään korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista.

    Selvityksen pohjalta tehdyn pro gradu -työn simuloinnit kertovat, että liian voimakkaat harvennukset tuottavat 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tulojen menetys voi olla yli tuhat euroa hehtaarilta.

    Selvityksessä puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä.

    Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes toteaa, että selvityksessä ajourat olivat niin leveitä, että ne kattoivat ensiharvennusleimikoiden pinta-alasta 28 prosenttia. Enimmäismäärä pitäisi olla 20 prosenttia.

    ”Jos ajourat ovat noin leveät ja puuta jätetään suositeltu määrä, ajourien välit jäävät liian tiheiksi.”

    Ajourien suurin ongelma on niiden laajuus, metsäkeskuksessa arvioidaan.
    Ajourien suurin ongelma on niiden laajuus, metsäkeskuksessa arvioidaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

    ”On parempi, että metsiä harvennetaan kuin jätetään työt kokonaan tekemättä, mutta liian leveät ajourat ovat joka tapauksessa ongelma Suomessa, koska metsän kasvu heikkenee”, Remes sanoo sekä selvityksen perusteella että omasta kokemuksestaan. Hän on tarkastellut vuosia harvennusten korjuujälkeä erilaisissa metsiköissä.

    Urien leveys johtuu useimmiten isohkosta hakkuu- tai ajokoneesta. Hyvä puoli leveissä urissa on se, ettei runko- tai juuristovaurioita synny juuri lainkaan.

    ”Jos hakkuu tehdään pienillä ensiharvennuksiin tarkoitetuilla koneilla taitavasti, jälki metsässä on todella hyvää ja puusto kasvaa vauhdilla.”

    Ongelma on pienten koneiden käytön kannattamattomuus yrittäjille, koneet eivät sovellu muille kohteille kuin pieneen puustoon.

    Lopulta kyse on maksajasta, joka on yleensä metsänomistaja. Ensiharvennuksissa hyvä korjuujälki maksaa, mikä alentaa ensiharvennuksista saatavan puun hintaa.

    Lisää aiheesta
    • Timberjackin käytettynä ostettu harvesteri on Tuomas Pietilän tärkein työkalu omien metsien hoidossa. Kuvan koivikko on saanut alkunsa luontaisesti vuonna 1989.

      Metsänhoito | Harvennukset pitäisi tehdä aina pienillä koneilla ja talvella, sanoo maatalousyrittäjä Tuomas Pietilä ‒ ”En mene omiin enkä muidenkaan kuusikoihin kesällä”

      Tilaajalle
    • Ensiharvennusten voimakkuus on usein liian suuri, mikä heikentää kasvua.

      Metsä | Ensiharvennusten heikko korjuujälki heikentää kasvua ja syö kantorahoja

    • Leveät telat ehkäisevät maastovaurioita. Huono puoli on, että telojen kanssa metsäkone tarvitsee leveämmän uran kuin ilman.

      Metsänhoito | Miksi ensiharvennusten korjuujälki on niin surkea? Koneyrittäjien puheissa toistuu yksi epäily

      Tilaajalle
    • Metsäkeskuksen tarkastusraportti antoi synkän kuvan ensiharvennusten korjuujäljestä.

      Metsänhoito | Ensiharvennusten ruma jälki hätkäytti, professori epäilee kemeratuen kannustavan virheellisiin hakkuisiin: ”Jos kemeratuen toivossa toimitaan, niin jälki on tuollaista”

      Tilaajalle
    • Korjuupalveluyrittäjä toivoo, että metsänomistaja kertoisi aina tarkasti omista tavoitteistaan – ”Omat metsäni harvennan rohkeasti, mutta osa isännistä on hyvin tarkkoja sen suhteen, ettei metsästä hakata liian harvaa”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla