
Metsänhoitosuosituksia voimakkaammat ensiharvennukset ja liian leveät ajourat vähentävät metsien kasvua jopa 15 prosenttia kiertoajalla, metsäkeskuksen selvityksistä ilmenee.
Metsäkeskuksen selvityksessä Keski-Suomessa tehtiin 86 tarkastusmittausta ensiharvennuksissa, joista yhdelläkään korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista.
Selvityksen pohjalta tehdyn pro gradu -työn simuloinnit kertovat, että liian voimakkaat harvennukset tuottavat 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tulojen menetys voi olla yli tuhat euroa hehtaarilta.
Selvityksessä puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä.
Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes toteaa, että selvityksessä ajourat olivat niin leveitä, että ne kattoivat ensiharvennusleimikoiden pinta-alasta 28 prosenttia. Enimmäismäärä pitäisi olla 20 prosenttia.
”Jos ajourat ovat noin leveät ja puuta jätetään suositeltu määrä, ajourien välit jäävät liian tiheiksi.”
”On parempi, että metsiä harvennetaan kuin jätetään työt kokonaan tekemättä, mutta liian leveät ajourat ovat joka tapauksessa ongelma Suomessa, koska metsän kasvu heikkenee”, Remes sanoo sekä selvityksen perusteella että omasta kokemuksestaan. Hän on tarkastellut vuosia harvennusten korjuujälkeä erilaisissa metsiköissä.
Urien leveys johtuu useimmiten isohkosta hakkuu- tai ajokoneesta. Hyvä puoli leveissä urissa on se, ettei runko- tai juuristovaurioita synny juuri lainkaan.
”Jos hakkuu tehdään pienillä ensiharvennuksiin tarkoitetuilla koneilla taitavasti, jälki metsässä on todella hyvää ja puusto kasvaa vauhdilla.”
Ongelma on pienten koneiden käytön kannattamattomuus yrittäjille, koneet eivät sovellu muille kohteille kuin pieneen puustoon.
Lopulta kyse on maksajasta, joka on yleensä metsänomistaja. Ensiharvennuksissa hyvä korjuujälki maksaa, mikä alentaa ensiharvennuksista saatavan puun hintaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
