
EU:n puheenjohtajamaa Belgia yrittänee saada käännettyä jonkin tai joidenkin jäsenmaiden kannan ennallistamisasetukseen ennen ministerien ympäristöneuvoston kesäkuun äänestystä. Asetus tarvitsee tuekseen jäsenmaiden määräenemmistön eli vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, joissa asuu vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.
Jos ennallistamisasetus halutaan palauttaa uudelleen Euroopan komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston kolmikantaneuvotteluihin, neuvoston olisi ensin virallisesti hylättävä nykyinen kompromissiesitys. Tämä vaihtoehto on kuitenkin haasteellinen toteuttaa.
”Joko löytyy määräenemmistö tai se jää pitkäksi aikaa hautumaan”, arvioi ilmasto- ja ympäristöminiseri Kai Mykkänen (kok.). Hänen mukaansa puheenjohtajamaan paine kohdistuu etenkin maihin, jotka vielä marraskuussa kannattivat ennallistamista, mutta olisivat nyt vastustamassa sitä. Ainakin Unkari on toiminut näin.
EU:n liettualainen ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius totesi ympäristöneuvoston kokouksessa olevansa pettynyt siihen, että ennallistamisasetus ei tänään saa lopullista sinettiä kuten oli tarkoitus.
”Olen myös huolissani siitä katastrofaalisesta signaalista, jonka tämä lähettää meidän luotettavuudestamme. Jäsenmaat olivat jo hyväksyneet ennallistamisasetuksen. Tämän umpikujan myötä EU:n kansainvälinen uskottavuus on vaarassa”, Sinkevičius sanoi. Hänen mukaansa EU ei myöskään saavuta Montrealin luontokokouksessa sovittuja tavoitteita ilman ennallistamisasetusta.
”Suomi esitti kriittisen kantansa jo vuosi sitten edellisen hallituksen kaudella.” Kai Mykkänen
Kokouksessa EU-maiden edustajat pitivät puheenvuoroja asetuksen puolesta ja vastaan.
Irlannin ympäristöministeri Eamon Ryan totesi, että ennallistamisasetuksen hylkääminen tässä vaiheessa pudottaa pohjan EU:n järjestelmältä.
”Sitouduimme neuvotteluihin, mutta nyt päätämme toisin. Miten tulevaisuuden kolmikantaneuvotteluissa voidaan luottaa siihen, että neuvottelut johtavat saavutettuun lopputulokseen?” Ryan ihmetteli.
Myös Espanjan ympäristöministeri Teresa Ribera Rodríguez sanoi, että asetuksen hylkääminen heikentää EU-instituutioiden uskottavuutta.
Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri Mykkänen puolestaan puolusti Suomen päätöstä äänestää ennallistamisasetusta vastaan. Hän vetosi muun muassa asetuksesta koituviin kustannuksiin ja Suomen äänestyskäyttäytymisen johdonmukaisuuteen.
Mykkänen jakoi kollegoidensa huolen siitä, millaisen viestin kannan muuttaminen tässä vaiheessa neuvotteluja lähettää EU-instituutioiden uskottavuudesta. Hänen mukaansa on epätyydyttävä tilanne olla tässä kohtaa yllätysten edessä.
”Suomi esitti kriittisen kantansa jo vuosi sitten edellisen hallituksen kaudella. Olisi epäjohdonmukaista, jos Suomi nyt muuttaisi kantaansa”, Mykkänen sanoi.
”Ennallistamisen hinta Suomessa olisi ollut selvästi korkein BKT:tä kohden ja kolmanneksi suurin kaikista jäsenmaista.”
Mykkäsen mukaan asetuksen vastustaminen ei kuitenkaan tarkoita, että ennallistaminen loppuisi. Siihen löytyy edelleen keinoja sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
