• EU-ministerit vetoavat ennallistamisen puolesta: Hylkääminen heikentäisi EU:n uskottavuutta – Mykkänen puolustaa Suomen kielteistä kantaa

    EU:n ennallistamisasetuksen kohtalo herättää kiivasta keskustelua jäsenvaltioiden kesken. Osa jäsenmaista pelkää, että asetuksen hylkäys murentaa unionin uskottavuutta.
    Tilaajalle
    ”Olisi epäjohdonmukaista, jos Suomi nyt muuttaisi kantaansa”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen.
    ”Olisi epäjohdonmukaista, jos Suomi nyt muuttaisi kantaansa”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    25.3.202417:58
    Anniina Jokinen

    EU:n puheenjohtajamaa Belgia yrittänee saada käännettyä jonkin tai joidenkin jäsenmaiden kannan ennallistamisasetukseen ennen ministerien ympäristöneuvoston kesäkuun äänestystä. Asetus tarvitsee tuekseen jäsenmaiden määräenemmistön eli vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, joissa asuu vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.

    Jos ennallistamisasetus halutaan palauttaa uudelleen Euroopan komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston kolmikantaneuvotteluihin, neuvoston olisi ensin virallisesti hylättävä nykyinen kompromissiesitys. Tämä vaihtoehto on kuitenkin haasteellinen toteuttaa.

    ”Joko löytyy määräenemmistö tai se jää pitkäksi aikaa hautumaan”, arvioi ilmasto- ja ympäristöminiseri Kai Mykkänen (kok.). Hänen mukaansa puheenjohtajamaan paine kohdistuu etenkin maihin, jotka vielä marraskuussa kannattivat ennallistamista, mutta olisivat nyt vastustamassa sitä. Ainakin Unkari on toiminut näin.

    EU:n liettualainen ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius totesi ympäristöneuvoston kokouksessa olevansa pettynyt siihen, että ennallistamisasetus ei tänään saa lopullista sinettiä kuten oli tarkoitus.

    ”Olen myös huolissani siitä katastrofaalisesta signaalista, jonka tämä lähettää meidän luotettavuudestamme. Jäsenmaat olivat jo hyväksyneet ennallistamisasetuksen. Tämän umpikujan myötä EU:n kansainvälinen uskottavuus on vaarassa”, Sinkevičius sanoi. Hänen mukaansa EU ei myöskään saavuta Montrealin luontokokouksessa sovittuja tavoitteita ilman ennallistamisasetusta.

    ”Suomi esitti kriittisen kantansa jo vuosi sitten edellisen hallituksen kaudella.” Kai Mykkänen

    Kokouksessa EU-maiden edustajat pitivät puheenvuoroja asetuksen puolesta ja vastaan.

    Irlannin ympäristöministeri Eamon Ryan totesi, että ennallistamisasetuksen hylkääminen tässä vaiheessa pudottaa pohjan EU:n järjestelmältä.

    ”Sitouduimme neuvotteluihin, mutta nyt päätämme toisin. Miten tulevaisuuden kolmikantaneuvotteluissa voidaan luottaa siihen, että neuvottelut johtavat saavutettuun lopputulokseen?” Ryan ihmetteli.

    Myös Espanjan ympäristöministeri Teresa Ribera Rodríguez sanoi, että asetuksen hylkääminen heikentää EU-instituutioiden uskottavuutta.

    Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri Mykkänen puolestaan puolusti Suomen päätöstä äänestää ennallistamisasetusta vastaan. Hän vetosi muun muassa asetuksesta koituviin kustannuksiin ja Suomen äänestyskäyttäytymisen johdonmukaisuuteen.

    Mykkänen jakoi kollegoidensa huolen siitä, millaisen viestin kannan muuttaminen tässä vaiheessa neuvotteluja lähettää EU-instituutioiden uskottavuudesta. Hänen mukaansa on epätyydyttävä tilanne olla tässä kohtaa yllätysten edessä.

    ”Suomi esitti kriittisen kantansa jo vuosi sitten edellisen hallituksen kaudella. Olisi epäjohdonmukaista, jos Suomi nyt muuttaisi kantaansa”, Mykkänen sanoi.

    ”Ennallistamisen hinta Suomessa olisi ollut selvästi korkein BKT:tä kohden ja kolmanneksi suurin kaikista jäsenmaista.”

    Mykkäsen mukaan asetuksen vastustaminen ei kuitenkaan tarkoita, että ennallistaminen loppuisi. Siihen löytyy edelleen keinoja sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla.

    Lisää aiheesta
    • Ennallistamisasetuksen tarkoitus on parantaa luonnon tilaa.

      Metsäpolitiikka | EU:n ympäristöministerit eivät käsittele ennallistamisasetusta tänään

    • Kosken kartanon mailla tehdään ennallistamishakkuita osana kosteikon ennallistamishanketta. Puiden kaataminen osana ennallistamista saattaa kuitenkin olla ristiriidassa EU:n metsäkatoasetuksen kanssa.

      Metsäpolitiikka | MT:n tieto: Saksa äänestää EU:n ennallistamisasetuksen puolesta, mutta yksi ”kiusallinen” va’ankieli voi vielä kaataa paketin − mitä tekee Suomi?

      Tilaajalle
    • Politiikka | ”Hyvä, jos kaatuu”, sanoo MTK:n Marttila EU:n ennallistamisasetuksesta

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin