• MT:n tieto: Saksa äänestää EU:n ennallistamisasetuksen puolesta, mutta yksi ”kiusallinen” va’ankieli voi vielä kaataa paketin − mitä tekee Suomi?

    Saksan metsänomistajat ovat pettyneitä oman hallituksensa ratkaisuun, mutta toivovat edelleen, että esityksen käsittely siirtyisi uudelle EU-parlamentille.
    Tilaajalle
    Kosken kartanon mailla tehdään ennallistamishakkuita osana kosteikon ennallistamishanketta. Puiden kaataminen osana ennallistamista saattaa kuitenkin olla ristiriidassa EU:n metsäkatoasetuksen kanssa.
    Kosken kartanon mailla tehdään ennallistamishakkuita osana kosteikon ennallistamishanketta. Puiden kaataminen osana ennallistamista saattaa kuitenkin olla ristiriidassa EU:n metsäkatoasetuksen kanssa. Kuva: Pasi Leino
    Metsä|Metsäpolitiikka
    21.3.202415:47
    Tapio Nurminen
    München

    EU:n kiistelty asetus luontotyyppien ennallistamisesta on saamassa taakseen jäsenmaiden enemmistön. Toisin kuin vielä jokin aika sitten oletettiin Saksa aikoo äänestää jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa EU-parlamentin kanssa neuvotellun ja parlamentin jo hyväksymän esityksen puolesta.

    MT:n tietojen mukaan liittokansleri Olaf Scholzin johtamaan koalitioon kuuluva liberaalipuolue FDP:ssä vaadittiin vielä reilu viikko sitten, että Saksa joko äänestää tyhjää tai vastustaa, kun jäsenmaiden neuvosto päättää kannastaan ennallistamisasetukseen.

    Nyt Berliinin hallituslähteistä kerrotaan, ettei FDP enää haraisi vastaan. Hallitukseen kuuluvat sosiaalidemokraatit ja vihreät kannattavat esitystä.

    Saksan metsänomistajien keskusjärjestön AGDW:n puheenjohtajistoon kuuluvalla Ulrich Ivo von Trothalla on sama tieto.

    ”Saksa äänestää esityksen puolesta. Näin minulle on vakuutettu FDP:n puheenjohtaja Christian Lindnerin lähipiiristä”, von Trotha sanoo MT:n haastattelussa.

    ”Minä lähden siitä, että 90 prosentin todennäköisyydellä esitys menee läpi, mutta pieni mahdollisuus siihen, että se vielä kaatuu neuvostossa on olemassa”, hän jatkaa. Saksan metsänomistajat ovat alusta lähtien vastustaneet esitystä ja toivovat edelleen, että sen käsittely siirtyisi kesäkuussa valittavalle uudelle EU-parlamentille.

    Lisää aiheesta
    • Kuvassa ennallistetaan suota. Kaivinkoneella kasataan suon reunaan suojavallia, jotta vedet eivät päätyisi talousmetsään. EU:n ennallistamisasetus rajoittaa toteutuessaan merkittävästi turvemaalle kohdistuvaa maa- ja metsätaloutta.

      Metsäpolitiikka | Joukko EU-maita yrittää Belgian johdolla torpedoida ennallistamisasetuksen − Saksa avainasemassa, mitä tekee Suomi?

      Tilaajalle

    Von Trotha viittaa ”pienellä mahdollisuudella” siihen, että joku tai jotkut jäsenmaat äänestäisivät sittenkin joko tyhjää tai esitystä vastaan. MT:n tietojen mukaan yksi mahdollinen takinkääntäjä voisi olla Unkari, joka tähän asti on neuvostossa äänestänyt esityksen puolesta. Samaan aikaan kaikkien tähän asti vastustaneiden ja tyhjää äänestäneiden maiden pitäisi pysyä kannassaan.

    Puheenjohtajamaa Belgia yritti Brysselin diplomaattilähteiden mukaan aktiivisesti kasata jäsenmaista määrävähemmistöä ennallistamista vastaan, kun selvisi, että Saksa saattaisi äänestää tyhjää. Nyt Belgian puhti on tiettävästi hiipumassa, koska Saksa äänestää puolesta.

    Kun Belgia kasasi esitystä vastustavaa määrävähemmistöä, Suomen laskettiin äänestävän esitystä vastaan.

    Toisaalta Brysselissä kannetaan mitä ilmeisimmin huolta ennallistamispaketin tulevaisuudesta. Lain puoltajat ovat MT:n tietojen mukaan vedonneet potentiaalisiin vastustajamaihin, jotta ne äänestäisivät esityksen puolesta, eivätkä antaisi Unkarille mahdollisuutta kaataa EU:n vihreän siirtymän ohjelman kannalta tärkeää lakia.

    ”Minun tietojeni mukaan siellä on vielä muutama muukin maa, jotka saattavat kääntyä äänestämään joko tyhjää tai vastaan”, Ulrich Ivo von Trotha sanoo.

    Jäsenmaiden EU-lähettiläät neuvottelevat ennallistamisesityksestä huomenna perjantaina. Lopullisen päätöksen esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä jäsenmaiden neuvosto tekee ministeritasolla 12. huhtikuuta.

    Suomi ei edelleenkään ole naulannut omaa kantaansa. Kun Belgia kasasi esitystä vastustavaa määrävähemmistöä, Suomen laskettiin äänestävän esitystä vastaan.

    Ennallistamisasetuksen mukaan vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista metsistä, niityistä, kosteikoista ja joista, pitää ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite nousee 60 prosenttiin 2040 ja 90 prosenttiin 2050. Natura-alueet ovat ennallistamisessa etusijalla vuoteen 2030 saakka.

    Lisää aiheesta
    • Vanha kuusikko saa lähteä luonnonlaitumen tieltä Kosken kartanon mailla, Fredrik von Limburg Stirum kertoo. Pystyyn jää mäntyjä, haapoja ja tammia, jotka alkavat järeytyä, kun valo laitumella lisääntyy.

      Metsäpolitiikka | Maanomistaja ihmeissään: Yrittää ennallistaa luonnonlaidunta, mutta EU:n metsäkatoasetus kieltää työt

      Tilaajalle
    • Vihreät saksalaismepit Terry Reintke ja Jutta Paulus iloitsivat ennallistamisasetuksen hyväksymisestä.

      Metsäpolitiikka | Miksi kokoomuslaiset äänestivätkin ennallistamisen puolesta? Näin asiaa selittää Petri Sarvamaa

    • Metsäpolitiikka | Ennallistamisvääntö oli arvoton näytelmä − jos siitä ei oteta opiksi, tahtipuikko luiskahtaa vääriin käsiin

    • MTK:n metsäjohtaja Marko-Mäki-Hakola (lyhythihainen paita oikealla) esitteli kesällä 2022 Sipoossa metsänomistaja Rolf Wickströmin (ruudullinen paita selin) kanssa suomalaista metsätaloutta EU-komission silloiselle varapuheenjohtaja Frans Timmermansille (toinen oikealta).

      Metsäpolitiikka | Euroopan metsänomistajat kysyvät, onko komissio aidosti kääntämässä kelkkaa − ”Toivottavasti alkamassa on metsien talouskäytön uusi nousu”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin