Euroopan metsänomistajat kysyvät, onko komissio aidosti kääntämässä kelkkaa − ”Toivottavasti alkamassa on metsien talouskäytön uusi nousu”

EU:n komissio yrittää vielä ennen kesäkuun vaaleja polkaista kasaan aloitteita, jotka sulattaisivat maa- ja metsätalouden harjoittajien kasvavaa tyytymättömyyttä. Aloitteellisuuden taustalla ovat maanviljelijöiden protestit eri puolilla Eurooppaa.

Huomenna torstaina komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič käynnistää pyöreän pöydän keskustelun metsäpohjaisesta biotaloudesta. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola osallistuu keskusteluihin maatalouden eurooppalaisen kattojärjestö Copa-Cogecan metsätyöryhmän edustajana. Pyöreän pöydän ääreen on kutsuttu keskustelijoita myös teollisuudesta ja ympäristöjärjestöistä.

”Me toivomme, että komission halu katsoa biotaloutta uudella tavalla on aitoa ja että tästä on kaikkien näiden vuosien jälkeen alkamassa metsien talouskäytön uusi nousu”, Mäki-Hakola linjaa.

Eurooppalaisten metsänomistajien yhteinen näkemys on, että Ursula von der Leyenin johtama komissio on metsälakeja valmistellessaan liian usein sivuuttanut metsien talouskäyttöön liittyvät näkökohdat. Tulokseksi on saatu yksityiskohtaista sääntelyä, jota on lähes mahdoton noudattaa kansallisesti.

”Jatkossa pitäisi luottaa metsänomistajiin ja markkinalähtöisiin kannusteisiin, kun ilmastonmuutosta jarrutetaan ja luonnon monimuotoisuutta edistetään”, Mäki-Hakola erittelee.

Hänen mielestään EU:n komissio on metsiin liittyvissä ilmastoratkaisuissaan panostanut liikaa hiilinieluihin.

”On keskityttävä metsien hoitoon ja puurakentamisen lisäämiseen. Sieltä ne hyödyt tulevat”; MTK:n metsäjohtaja painottaa ja lisää samaan hengenvetoon, että fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen on pantava kaiken edelle.

Metsänomistajien, metsäteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen näkemyserot EU:n metsäpolitiikasta ovat olleet viime vuosina jyrkkiä. Metsänomistajia edustava Mäki-Hakola toivoo, että ympäristöjärjestöt taipuvat alkavissa keskusteluissa näkemään metsien merkityksen laajemmin. Mutta ovatko metsänomistajat itse valmiita ajattelemaan asioita uudella tavalla.

”Minusta meidän (MTK) hiljattain julkaisemamme luonnon monimuotoisuuden tiekartta osoittaa, että ovat”, Mäki-Hakola vastaa.

Hän toivoo, että ”ylisääntelyunioniksi” muuttunut EU palaisi erityisesti metsäasioissa juurilleen ja keskittyisi mahdollisuuksien luomiseen.

”Jatkossa pitäisi säätää suuntaviivat määrittäviä direktiivejä, joita sitten sovelletaan kansallisesti. Komission pilkuntarkoilla delegoiduilla säädöksillä ongelmia ratkaista.”

Eurooppalaiset metsänomistajat toivovat, että panostus bio- ja kiertotalouteen näkyy myös uuden komission organisaatiossa.

”Ei olisi ollenkaan huono asia, jos uudessa komissiossa olisi bio- ja kiertotaloudesta vastaava varapuheenjohtaja”, Mäki-Hakola heittää. Brysselissä on MT:n tietojen mukaan harkittu myös metsäpolitiikan koordinoinnin keskittämistä maatalouskomissaarille.

On komission vastuutaho mikä tahansa, sen pitäisi Mäki-Hakolan mielestä keskittyä parantamaan EU:n biotalouskilpailukykyä ja metsänonmistajien mahdollisuuksia saada tuloa muustakin kuin puusta.

”Hiilikaupan ja luontoarvomarkkinan luomisessakin pitäisi myös välttää liikaa sääntelyä”, hän korostaa.

Vielä ei tiedetä jääkö huominen pyöreän pöydän keskustelu metsäpohjaisesta biotaloudesta lajissaan ainoaksi vai onko kyseessä avaus, joka saa jatkoa. Metsänomistajat toivovat, että keskustelujen tuloksena komissio päivittäisi sekä biotalous- että erityisesti metsästrategiaansa, jota Mäki-Hakola luonnehtii ”kehnoksi”.