”Me emme tiedä, mitä Suomi lopulta haluaa” – Suomelle on tarjottu poikkeuksellista pelin paikkaa, kun EU:n ennallistamisasetusta hienosäädetään Brysselissä: aiemmat ”torjuntavoitot” saattavat sulaa

MT:n diplomaattilähteiden mukaan ennallistamisasetuksen ”kuumimmat poliittiset kysymykset” ovat nyt pöydällä EU-komission, parlamentin ja jäsenmaiden välisissä trilogeissa eli kolmikantaneuvotteluissa. Niissä hiotaan asetuksen lopullinen muoto.

Seuraavat neuvottelut käydään 6. marraskuuta. Sekä jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa että parlamentissa valmistelutyötä kompromissin saavuttamiseksi tehdään kuitenkin koko ajan.

Suomelle yksi kriittisimmistä kysymyksistä on se, miten paljon kalliit ennallistamistoimenpiteet ulottuvat Natura 2000 -suojelualueiden ulkopuolelle. MT:n neuvottelulähteistä saamien tietojen mukaan ”tällä hetkellä tilanne ei näytä lupaavalta” suomalaisen metsätalouden kannalta.

EU-parlamentti teki 12. heinäkuuta merkittäviä muutoksia komission esitykseen sen jälkeen, kun parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP yritti ensin turhaan kaataa koko esityksen. Parlamentin linjaus tulkittiin Suomen kannalta tyydyttäväksi ennen muuta siksi, että parlamentti rajasi ennallistamistoimet ensisijaisesti Natura 2000 -alueille.

Tuo ”torjuntavoitto” uhkaa nyt kolmikantaneuvotteluissa sulaa. Myös metsäekosysteemien tilaa määrittelevistä indikaattoreista ja turvemaiden vettämisestä taistellaan.

Suomi pelasi itsensä ennallistamisväännössä paitsioon äänestämällä 20. kesäkuuta jäsenmaiden muodostaman neuvoston määrittelemää kantaa vastaan.

”Käytännössä Suomi menetti tuolloin puheoikeutensa, kun asetuksen lopullista muotoa hiotaan”, kokenut komissiolähde korostaa. Samaa murehtii ennallistamisasetuksen käsittelyssä avainasemassa ollut RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds.

Mitä ilmeisimmin EU:n komissio ja parlamentti haluaisivat, että ennallistamisasetus ja ylipäätään unionin metsäpolitiikka olisi keskeisimpien metsämaiden eli Suomen ja Ruotsin kannalta hyväksyttävää.

Reilu viikko sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi tyrmäsivät neuvoston ennallistamiskannan, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käänsi takkinsa.

Jäsenmaiden johtajien huippukokouksessa kesäkuun lopussa von der Leyen myönsi Suomen ja Ruotsin pääministereille, että komissio ei metsäasetuksia valmistellessaan ole kuunnellut Suomen ja Ruotsin ääntä riittävästi ja että tähän tulee muutos.

MT:n hallituslähteen mukaan keskustelut keskeneräisistä metsäasioista saatiin tuolloin ”hyvälle jalalle” komission kanssa. Niitä on kuulemma jatkettu tiiviisti pitkin kesää ja syksyä. Tiettävästi ne eivät ole suoraan koskeneet loppusuoralla olevaa ennallistamisasetusta.

Brysselissä von der Leyenin siirtoa pidetään merkkinä siitä, että komission ympäristö- ja ilmastopolitiikan ”sävy muuttui”, kun vihreän kehityksen ohjelmasta vastannut varapuheenjohtaja Frans Timmermans lähti kärkiehdokkaaksi Hollannin parlamenttivaaleihin.

”Puheenjohtajan vastaantulo on poikkeuksellinen. Tällaisia ei yhden maan kohdalle tule usein eikä useita”, MT:n komissiolähde painottaa.

Hänen mukaansa Suomi poltti siltoja myös komission suuntaan äänestäessään asetusesitystä vastaan, koska lakipakettia yritettiin vakavasti työstää metsämaiden haluamaan suuntaan.

Käytännössä Suomella näyttäisi siis itse aiheutetusta paitsioasemasta huolimatta olevan nyt poikkeuksellinen ”pelin paikka” kun ennallistamisasetusta viimeistellään.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) lähetti ruotsalaisen kollegansa Ulf Kristerssonin kanssa 4. lokakuuta eli päivää ennen ennalistamistrilogien alkamista Ursula von der Leyenille kirjeen. Siinä toisteltiin Suomen ja Ruotsin tiedossa olleita metsäpoliittisia näkemyksiä. Esimerkiksi sitä, että jäsenmaiden erityisolosuhteet ja osaaminen pitää ottaa paremmin huomioon.

Brysselissä kirjettä pidettiin yrityksenä vaikuttaa ennallistamisneuvotteluihin. Helsingin hallituslähteiden mukaan sillä tähdättiin enemmän tulevaisuuteen.

Ennallistamisasetuksen hiomisessa keskeisessä asemassa olevat ei-suomalaiset europarlamentaarikot antoivat lokakuun alussa ymmärtää, ettei Suomi olisi linjannut omaa kantaansa riittävän selkeästi.

”Me emme tiedä, mitä Suomi lopulta haluaa”, neuvottelijoita lähellä olevat parlamenttilähteet viestittivät myös MT:lle.

Trilogineuvotteluissa kompromissia vääntävät nimenomaan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto, jota edustaa puheenjohtajamaa Espanja. Komission lähinnä edistää tarvittaessa yhteisen sävelen löytämistä.

MT:n komissiolähteen mielestä Suomelle komissiosta tyrkytetty vaikutusmahdollisuus voi mennä sivu suun, jos parlamentin edustajat ovat tyytymättömiä suomalaisten neuvottelupanokseen.

Komission alkuperäisen esityksen mukaan ennallistaminen maksaisi Suomelle lähes miljardi euroa vuodessa. Jatkoneuotteluissa summaa on saatu puristettua pienemmäksi. Ratkaisevaa on, miten paljon ennallistamistoimenpiteitä pitää tehdä Natura 2000 -alueiden ulkopuolella ja miten paljon joustoja jäsenmaille sallitaan.