Maatalous tuskin säästyy ennallistamistoimilta – parlamentti on yksin kannassaan: ”On täysi kysymysmerkki, miten neuvottelut etenevät”
Euroopan parlamentti äänesti ennallistamisasetukseen maatalouden kannalta hyviä muutoksia. Odotettavissa on, että maatalous ei kuitenkaan kolmikantaneuvottelujen jälkeen tule säästymään ennallistamisvaatimuksilta. Todennäköinen kohde niille ovat turvepellot.Tilaajalle
Maatalouden osalta ennallistamisvaatimukset keskittyvät turvepeltohin. Tutkimusta turvepeltojen päästöistä tehdään aktiivisesti Suomessa. Kuva Luken Jokioisten koekentältä. Kuva: Jaana KankaanpääEuroopan parlamentti otti viimeviikkoisessa äänestyksessään ennallistamisasetukseen kannan, jota voidaan pitää maataloudelle voittona.
”Tavoitteenamme oli ennallistamisasetuksen hylkääminen parlamentin äänestyksessä. Tämä ei toteutunut, mikä on pettymys, mutta maatalouden kannalta artiklan 9 poistaminen asetuksesta on hyvä asia”, sanoo johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki MTK:n Brysselin toimistosta.
”Se, että parlamentti poisti turvemaiden ennallistamista käsitelleen artiklan 9, tuli yllätyksenä. Asetuksen raportoijan espanjalaisen César Luenan, joka kuuluu sosialistien ja demokraattien ryhmään, kanta ennallistamisasetukseen on paljon kunnianhimoisempi ympäristötoimien näkökulmasta. Nyt on seurattava tarkasti, miten raportoija Luena vie parlamentin kantaa eteenpäin trilogi-neuvotteluissa”, hän jatkaa.
Pitäisin kuitenkin ihmeenä, jos maataloudelle ei parlamentin kannan vastaisesti asetettaisi mitään ennallistamisvaatimuksia.
Ennallistamisasetus etenee parlamentin, neuvoston ja komission neuvotteluihin, joissa yhteensovitetaan näiden kolmen kantoja lopulliseen asetukseen. Maatalousartikla tuskin katoaa lopullisesta asetuksesta.
”Epävarmuus leimaa tilannetta. On täysi kysymysmerkki, miten neuvottelut etenevät. Pitäisin kuitenkin ihmeenä, jos maataloudelle ei parlamentin kannan vastaisesti asetettaisi mitään ennallistamisvaatimuksia.”
Sekä komissio että neuvosto ovat parlamenttia tiukempien tulkintojen kannalla.
”Raportoija Luena ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ranskalainen Pascal Canfin ilmaisivat heti parlamentin kannan selvittyä, että äänestettyjen muutosten jälkeen asetus on huono ja sisältää liian löysät tulkinnat vaatimuksista.”
Epävarmuutta ennallistamisasetuksen kohdalla lisäävät vielä tulevat Espanjan vaalit. Myös europarlamenttivaalin lähestyminen luo painetta päätöksentekoon.
”Siitä, mitä maataloudelle kohdistuvat vaatimukset sitten tulevat olemaan, on vain arvioita. Artikla 9 koskee turvemaita. Niiden osalta Suomi on melko yksin asiassa, sillä Euroopan suurilla maatalousmailla turvepeltojen merkitys ruoantuotantoon ei ole yhtä suuri.”
Luken arvioiden mukaan komission esityksen mukaisena ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomen ruoantuotantoon eivät olisi mittavia.
”On kuitenkin muistettava, että turvepellot sijoittuvat meillä alueellisesti niin, että vaikutukset paikallisesti ja tilakohtaisesti ovat merkittäviä. Maissa, joissa turvepeltoja on vähän, niiden ennallistaminen vaikkapa lintukosteikoiksi on mahdollista. Suomen turvemaiden ennallistaminen vettämällä ei olisi mitenkään järkevää.”
Turvepeltojen kosteudenpitokyky on tämän kesän kuivuudessa osoittanut merkityksensä.
”Turvemaiden osalta pitäisi ensin selvittää, mikä on turvepellon määritelmä ja mitä vettäminen tarkoittaa. Onko se pohjaveden nostamista ylemmäs vai maanpinnan tasoon.”
Nykyisen komission päätöksentekoa on leimannut ehdottomuus, jossa ympäristönäkökulmalle annetaan suurin painoarvo.
Leiponen-Syyrakki korostaa, että Suomella on vielä paljon tehtävää ennallistamisasetuksen kolmikantaneuvotteluissa. Keskustelussa pitäisi huomioida myös se, että turvemailla on suurempi merkitys ilmastonmuutoksen kuin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, jolloin toimenpiteitä tulee miettiä eri tavalla.
”Ennallistetuilla turvemailla tulee voida jatkaa ruoantuotantoa, myös Suomen ilmastossa. Komission esitys ei tätä mahdollista käytännössä. Kaikkialla ei ymmärretä, että esimerkiksi nurmenviljely jatkuvapeitteisenä kasvustona on eri asia kuin viljanviljely siten, että maa muokataan useamman kerran vuodessa.”
Leiponen-Syyrakin mielestä tärkeintä on saada asetukseen kansallista joustonvaraa.
”Nykyisen komission päätöksentekoa on leimannut ehdottomuus, jossa ympäristönäkökulmalle annetaan suurin painoarvo. Kansallisia erityispiirteitä ja luonnon erilaisuutta ei ole huomioitu. Ennallistamisenkin kohdalla vaatimukset kaikkia koskevista prosenttiosuuksista ja yhtenäisistä aikatauluista ovat järjettömiä.”
Parlamentin kanta ennallistamisasetuksen rahoitukseen oli, että sitä ei tule toteuttaa capin eli yhteisen maatalouspolitiikan rahoista, vaan komission on luotava ennallistamistoimenpiteiden rahoittamiseksi erillinen rahasto. Rahoituskysymys on parlamentin mukaan ratkaistava ennen sitovan lainsäädännön hyväksymistä.
”Kaikkiaan ennallistamisen osalta myös rahoituksessa on vielä paljon asioita auki.”
Ennallistamisasetus etenee kolmikantaneuvotteluihin syksyllä.
”Odotuksissa on, että päätös tulee syksyn aikana. Parlamentilla on periaatteessa vielä maaliskuulle aikaa hyväksyä esitys, ennen vaalitaukoa. Asetuksen toimeenpano kuitenkin tuskin tapahtuu vielä muutamiin vuosiin. Jos ennallistamistoimenpiteitä sisällytetään cap-suunnitelmaan, ne kohdistuisivat seuraavan, vuoden 2027 jälkeisen ohjelmakauden ehtoihin ja uuden komission kauteen. ”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
