EU:n vääntö luonnon ennallistamisesta on luisunut likaiseksi peliksi − komissaari Timmermans ei ole ainoa syyllinen

Euroopan parlamentti päättää pian omasta kannastaan luonnon ennallistamista koskevaan komission asetusesitykseen. Ennallistamisella tarkoitetaan ihmisen murjomien luontotyyppien palauttamista lähelle alkuperäistä tilaa.

Vihreästä siirtymästä vastaavan komission varapuheenjohtajan, hollantilaisen Frans Timmermansin johdolla valmisteltua esitystä on arvosteltu jyrkin sanakääntein monissa jäsenmaissa. Esimerkiksi komission esittämä turvepeltojen ja tiettyjen metsäalueiden ennallistaminen olisi katkera ja kallis isku suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle.

MT:n haastattelemien Brysselin parlamentti- ja diplomaattilähteiden mielestä ennallistamisriitelyn juurisyy on selvä: komission arviot asetuksen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista on tehty huonosti. Sinänsä tärkeää ja kannatettavaa luontokadon pysäyttämistä on siksi vaikea puolustaa jäsenmaissa.

Jäsenmaiden muodostama neuvosto on kuitenkin jo hyväksynyt esityksen tietyin muutoksin. Suomi, Ruotsi, Hollanti, Puola ja Italia äänestivät vastaan. Vastustajat moittivat esitykseen sisältyvää ”ennallistamispakkoa” ja toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia.

Jos kaikki menee alkuperäisten suunnitelmien mukaan, asetus hyväksytään tietyin muutoksin parlamentin täysistunnossa keskiviikkona 12. heinäkuuta. Esitystä moittivien mukaan riskinä on se, että välttämättömien muutosesitysten taakse ei saada riitaisista parlamenttiryhmistä riittävää enemmistöä.

Parlamentti saattaa myös hylätä esityksen. Käytännössä esitys työnnettäisiin silloin parin vuoden päähän uuden komission ja uuden parlamentin valmisteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Se taas voi johtaa selvästi huonompaan asetukseen, kuin mitä muutoksilla ryyditetty komission malli olisi.

Sekin on mahdollista, että EU-parlamentaarikot lykkäävät oman kantansa muodostamisen syksyyn.

Ennallistaminen jakaa parlamentin rivit jotakuinkin kahtia. Päätösesitystä valmistelleessa ympäristövaliokunnassa äänet jakautuivat tasan 44-44. Valiokunta esittää esityksen hylkäämistä.

Karkeasti voi sanoa, että täysistunnossa hylkäämistä puoltaa keskustaoikeiston EPP melko yhtenäisenä yhdessä muun oikeiston eli ID-ryhmän ( identiteetti ja demokratia) ja ECR:n (konservatiivit) kanssa. Hyväksymistä kannattavia on eniten vihreissä ja S&D:ssä (sosiaalidemokraatit).

Kahtia jakautunut keskustan ja liberaalien Renew on noussut avainasemaan ennallistamisväännössä. Ryhmän johto on työstänyt kompromissia, jonka ennallistamisen kaatamista ajavat eri ryhmien edustajat voisivat hyväksyä.

Tätä ponnistelua on kiitelty yli ryhmärajojen, vaikka taustalla on pelattu likaista poliittista peliä. Siihen ovat osallistuneet niin parlamentin, komission kuin jäsenmaidenkin edustajat.

Ennallistamisesta arvovaltakysymyksen tehnyt komissaari Timmermans esikuntineen on pyrkinyt vaikuttamaan europarlamentaarikkojen kannanmuodostukseen ”hyvin poikkeuksellisella ja häikäilemättömällä tavalla”, MT:n lähteet vahvistavat.

”Timmermans tukijoineen tietää, että seuraava komissio ei enää voi jyrätä samalla tavalla kuin mitä nyt on tehty”, saksalainen kokenut parlamenttilähde sanoo.

Mitä ilmeisimmin parlamenttiryhmien ja niiden takana olevien kansallisten puolueiden peli on ollut vähintään yhtä likaista.

EPP-ryhmä on pannut kaiken peliin torpedoidakseen vihreän siirtymän asetusesityksiä. Ryhmän johdon väitetään kiristäneen omia edustajia, jotta nämä kaataisivat esityksen sekä valiokunnissa että täysistunnossa.

MT:n parlamenttilähteiden mukaan painostus on sekä EPP:ssä että myös muissa ryhmissä perustunut useissa jäsenmaissa käytössä olevaan listavaalijärjestelmään. Kansallisten puolueiden johtajilta on tullut mahtikäskyjä, joissa uhataan pudottaa äänestyksissä niskuroivat euroedustajat tulevissa vaaleissa sellaiselle listapaikalle, josta on vaikea tulla valituksi.

EPP:ssä pelätään, että ”unohdetuiksi” itsensä kokevat eurooppalaisen maaseudun äänestäjät siirtyvät ensi vuoden EU-vaaleissa kannattamaan laitaoikeistoa. Samaa pelkoa on myös Renew-ryhmässä.

Renewn ja EPP:n horjuville edustajille kelpaavaa kompromissia hierotaan parlamentin ympäristövaliokunnan ranskalaisen puheenjohtajan Pascal Canfinin ja hänen Renew- ryhmätoverinsa Stéphane Séjournén johdolla. Hanketta on myös arvosteltu.

”Canfin ja Séjourné menevät Ranskan etu edellä eivätkä kuuntele metsätalousmaiden huolia”, itävaltalainen parlamenttilähde moittii.

EPP taas on ryhmänä ottanut niin tiukan linjan vihreän siirtymän esityksiin, että on vaikea nähdä mikä myönnytys riittäisi parlamentin suurimman ryhmän edustajille.