Miksi kokoomuslaiset äänestivätkin ennallistamisen puolesta? Näin asiaa selittää Petri Sarvamaa

Ennallistamisasetus sai tiistaina hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Parlamentti äänesti lopputuloksesta, joka oli saavutettu Euroopan komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Äänestys päättyi äänin 329 puolesta, 275 vastaan ja 24 tyhjää.

EPP-ryhmä, johon Suomesta kuuluvat kokoomuksen europarlamentaarikot, yritti kaataa asetuksen kesällä. Tiistaina valtaosa EPP:n mepeistä äänesti asetuksen kaatamista tavoitelleiden ECR:n ja ID:n mukana asetusta vastaan, mutta suomalaiset Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) kannattivat asetusta. Petri Sarvamaa (kok.) ei ehtinyt paikalle äänestykseen henkilökohtaisten syiden takia.

”Olisin äänestänyt vastaan. Minulla oli henkilökohtaiset syyt, joiden takia en voinut olla paikalla, mutta toimin voimakkaasti sen eteen, että EPP-ryhmän merkiksi tuli miinus. Kaikki EPP:ssä eivät toki noudattaneet sitä äänestysohjetta”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan oli odotettavissa, että osa EPP:n mepeistä äänestää ennallistamisasetuksen puolesta.

”Monelle oli vaikeaa puolustaa vastaan äänestämistä kotimaassaan, koska komission ehdotukseen oli tullut niin paljon lievennyksiä.”

”Katsotaan tulevina vuosina, miten tätä pystytään jalkauttamaan jäsenvaltioissa. Ei tämä minusta lopullisesti tässä ratkennut”, Sarvamaa toteaa.

MT ei tavoittanut Pietikäistä ja Virkkusta kommentoimaan äänestyspäätöstä.

Muista suomalaismepeistä Nils Torvalds (r.), Eero Heinäluoma (sd.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Silvia Modig (vas.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.) ja Ville Niinistö (vihr.) kannattivat asetusta.

Teuvo Hakkarainen (ps.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Elsi Katainen (kesk.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) vastustivat asetusta.

Ylipäätään parlamentin vasemmisto- ja keskustapuolueet sekä vihreät käänsivät asetuksen hyväksytyksi. Oikeisto- ja keskustaoikeistopulueet pääasiassa vastustivat asetusta. Lähes jokaisessa ryhmässä osa mepeistä äänesti valtavirrasta eriävästi.

Pääasiassa asetusta kannattaneeseen Renew-ryhmään kuuluva Pekkarinen perustelee äänestyspäätöstään muun muassa sillä, että asetus rajoittaa turvemaalle kohdistuvaa maa- ja metsätaloutta. Kuivatuista turvemaista tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Lakiteksti lupaa, että yksityinen maanomistaja voidaan vapauttaa tällaisista ennallistamistoimista. Kun Suomessa suopohjaiset maatalousmaat, 270 000 hehtaaria, ovat lähes kaikki yksityisten maanomistajien omistuksessa ja kun ennallistettavaa määrää ei saa vähentää, vaara on suuri, että yksityisten omistamista maista ennallistaminen kuitenkin tehdään”, Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

Ennallistamiseen sovittiin hätäjarru, joka sallii maatalouskäytössä olevien turvemaiden tavoitteista luopumisen, jos esimerkiksi viljelyspinta-ala vähenee liikaa. Kuva: Carolina Husu

Ennallistamisasetuksen mukaan ennallistamistoimia on tehtävä vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista sekä ennallistettava vähintään 30 prosenttia lakiin kuuluvista huonokuntoisista luontotyypeistä, kuten metsistä, niityistä, kosteikoista ja joista, vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2040 tavoite nousee 60 prosenttiin ja vuonna 2050 90 prosettiin.

Natura-alueet ovat ennallistamisessa etusijalla vuoteen 2030 saakka.

Parlamentin pyynnöstä ennallistamisasetuksessa on niin sanottu hätäjarru, jonka mukaan maataloutta koskevista tavoitteista voidaan poikkeusoloissa väliaikaisesti luopua. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos viljelypinta-ala vähenee niin, ettei se enää riitä EU:n kuluttajien tarpeita vastaavaan elintarviketuotantoon.

Lisäksi asetuksen mukaan tulee kehittää metsäekosysteemien indikaattoreita myönteiseen suuntaan ja istuttaa kolme miljardia puuta lisää. 25 000 kilometriä jokia pitää ennallistaa vapaaksi virtaaviksi joiksi. Kaupunkien viheralueet ja puiden latvuspeittävyys eivät saa vähentyä jäsenmaissa.