Lohikalojen alasvaelluksen onnistumista selvitetään Lapuanjoella kalastonhoitomaksuvaroilla

Lapuanjoella on käynnistynyt tutkimus, jolla selvitetään lohikalojen vaelluspoikasten vaelluskäyttäytymistä ja reitinvalintaa sekä kuolleisuutta alasvaelluksen aikana Lapuan ja meren välisellä jokiosuudella.

Tutkimuksessa merkitään kaikkiaan 60 lohen 2-vuotiasta vaelluspoikasta akustisilla merkeillä. Niiden seurantaa tehdään kuukauden ajan Lapuan alapuoliselle noin 85 kilometrin pituiselle jokiosuudelle asennetuilla automaattisilla vastaanottimilla.

Elinvoimakeskusten tiedotteen mukaan merkittyjä lohia vapautetaan toukokuussa kolmessa 20 yksilön erässä Lapuan Lankilankoskella, Jepuan koskilla ja Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voimalaitoksen yläpuolella. Merkittyjen kalojen yhteydessä vapautetaan merkittömien vaelluspoikasten suojaparvet.

Seurannan tulokset raportoidaan syyskuun 2026 loppuun mennessä. Tutkimuksen tulosten perusteella pyritään arvioimaan edellytyksiä merivaelteisten lohi- ja taimenkantojen palauttamiselle sekä mahdollisia tulevia toimenpidetarpeita.

Vaelluspoikasia uhkaavat arvioiden mukaan muun muassa petokalojen saalistus, voimalaitoksen turbiinit ja heikko vedenlaatu.

Vaelluskalojen kutunousu Lapuanjoessa on katkennut vuodesta 1926 lähtien joen alaosalla Uudessakaarlepyyssä sijaitsevaan Stadsforsin voimalaitospatoon.

Lapuanjoki oli sitä ennen merkittävä vaelluskalajoki, johon nousi merestä kutemaan lohta, meritaimenta, vaellussiikaa, harjusta ja nahkiaista. Nykyään voimalaitoksen alapuolelle nousee lähinnä vaellussiikaa ja nahkiaista.

Vaelluskalojen nousureitin palauttaminen Lapuanjoella on käynnistynyt Lapualla Poutun säännöstelypadon kalatien rakentamisella vuonna 2022. Kalojen vaellusyhteyksien avaamista jatketaan.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen Kala- ja vesitutkimus oy:ltä tilaama tutkimus rahoitetaan Lapuanjoen vesistöalueen kalastonhoitomaksuilla. Tutkimuksen kustannusarvio on noin 59 000 euroa.