
Ruokavirasto toivoo, että Euroopan pahentuneen tautitilanteen takia metsästäjien tulisi harkita vaihtoehtoja villisian metsästykselle tai vaihtoehtoisia jahtimatkojen kohdemaita.
Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy tällä hetkellä muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Italiassa, Slovakiassa, Saksassa, Tšekissä, Kreikassa ja Kroatiassa sekä Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa, Serbiassa, Pohjois-Makedoniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa, Montenegrossa ja Albaniassa.
Viron metsästäjäliiton entinen toiminnanjohtaja Andres Lillemäe kertoo, että virallisia lukuja ei ole, mutta hän arvioi, että suomalaisia käy Virossa metsästämässä villisikoja aikaisempaa selvästi vähemmän.
”Voi sanoa, että ainakin puolella on Suomesta tulevien villisian metsästäjien määrä pudonnut. Syynä on se, että Virosta ei tällä hetkellä saa tuoda metsästettyä villisikaa tai sen lihaa Suomeen, koska koko Viro on taudin rajoitusvyöhykettä”, Lillemäe toteaa.
EU:lla on online-kartta, josta voi tarkistaa paikkakunnalla voimassa olevat ASF-rajoitukset.
Kokonaan villisikaan liittyvä metsästysmatkailu ei kuitenkaan ole loppunut.
Markku Ahonen on orimattilalainen pitkän linjan erämies, joka on parhaillaan lähdössä villisikajahtiin Turkkiin. Turkissa ei maailman eläintautijärjestö WOAH:n kartan mukaan ole raportoitu viime aikoina ASF-tautipurkauksia, mutta tiettävästi tautia on maassa havaittu.
”Turkki on kallis maa metsästäjälle eli siellä siellä käy vähän suomalaisia jahdissa. Enemmän metsästäjiä käy Puolassa, Virossa ja Saksassa. Yleensä ei haluta kuitenkaan mennä alueille, jossa on todettu hiljattain ASF:ää, esimerkiksi Viron tautiaallot tulevat Latviasta ja rajoittuvat yleensä rajan läheisyyteen”, Ahonen kertoo.
Ahonen on käynyt villisikajahdissa myös Puolassa. Siellä villisikoja yritetään vähentää niin paljon kuin mahdollista, jotta tautia saadaan hillittyä. Taudin leviäminen luonnossa riippuu villisikakannan tiheydestä.
”Kun villisika ammutaan, ammutun sian lähelle ei saa mennä, eikä niitä tuoda esille kaatoparaatiin. Toisaalta siellä ei ole samanlaista varusteiden desinfiointia, kuin mitä Suomessa olisi”, Ahonen kertoo kokemuksistaan Puolasta.
Taudin leviäminen Suomeen olisi vakava riski sikatiloille, mutta rajoittaisi myös luonnon muuta käyttöä. Tartuntavyöhykkeellä astuu nimittäin samantien voimaan metsästyskielto, eikä alueella suositella muutakaan liikkumista tai esimerkiksi metsätöitä.
Ruokavirasto muistuttaa, että metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta palatessaan metsästysmatkoilta maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Likaantuneet varusteet tai käsittelemättömät metsästysmuistot voivat tuoda afrikkalaisen sikaruton tai jonkin muun helposti leviävän eläintaudin Suomeen.
Pese ja puhdista kaikki varusteesi ja autosi jo ennen paluutasi Suomeen. Myös auton alusta tulee pestä ja sisätilat puhdistaa.
Pese käyttämäsi vaatteet pesuohjeen mukaisessa korkeimmassa lämpötilassa. Pese ja puhdista omat varusteesi, saappaat, kengät ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin.
Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita valmistusmateriaalista riippuen tunti kuumassa saunassa (vähintään + 60 °C) tai desinfioi desinfiointiaineliuoksella (esimerkiksi Virkon S 1 % liuoksena tai 0,5 % hypokloriittiliuos). Noudata valmistajan antamia ohjeita. Desinfiointiaineita saa mm. apteekeista tai maatalouskaupoista.
Pese metsästysmatkalla mukana olleet koirat huolellisesti.
Käy saunassa palattuasi matkalta.
Älä vieraile sikatiloilla, äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä.
Lähde: Ruokavirasto
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
