

Hallin keskellä pöydällä lepää sirkkelisahan terä, joka on kauttaaltaan värjäytynyt mustanpuhuvaksi.
Tukissa piilevään naulaan osunut terä on menossa terähuoltoon, mutta sitä ennen sahayrittäjä Pentti Huppunen aikoo puhdistaa siitä pihkan pois.
”Saavat terän jännitettyä paremmin, kun siinä ei ole pihkaa”, Huppunen perustelee.
Huppunen on erikoistunut lehtikuusen sahaukseen. Sahaus on yksi monialaisen maatilan elinkeinoista ja työllistää ympäri vuoden Huppusen lisäksi toisen sahurin.

Lehtikuusi tunnetaan pihkaisuudestaan, joka vaikeuttaa puun käsittelyä, oli sitten kyse sahauksesta tai sellun keitosta. Sen sijaan sen uskotaan tekevän puusta lahonkestävää.
Siperianlehtikuusen sydänpuu sisältää 10–12 prosenttia uuteaineita, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin männyllä.
”Kuusen tai männyn ensimmäinen sahauspinta hikoilee kuin ihmisen iho. Sahurista tulee erittäin pihkainen. Lehtikuusi on siitä erilaista, että pihka on puun sisässä. Siinä ei juuri muut kuin kone sotkeennu, ja puutavaran vastaanottaja”, Huppunen kertoo.
Pihka ei ole yhtä ainetta vaan erilaisten kemikaalien cocktail. Jokainen ainesosaryhmä luo oman osansa pihkan tunnetuista ominaisuuksista.
Päävastuussa havupuun pihkan tuoksusta ovat monoterpeenit.
Antimikrobisten vaikutusten lähteinä pidetään puolestaan erityisesti fenolisia yhdisteitä, joihin kuuluvat hartsihapot ja lignaanit. Hartsihapot pystyvät tuhoamaan mikrobien soluseinämiä ja -kalvoja.

Pihkassa on myös tyydyttymättömiä hiilihydraatteja. Niiden ansiosta pihka kovettuu, kun se joutuu tekemisiin auringonvalon ja ilman kanssa.
Lisäksi pihkassa on rasvoja, rasvahappoja ja vahoja, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, miksi pihkatahra on niin hankala puhdistettava.
Pihka on myös erilaista puun eri osissa. Esimerkiksi terpeenejä syntyy pihkatiehyissä, kun taas fenolisia yhdisteitä tavataan sydänpuun pihkasta ja kuoresta.
Sirkkelisahan terään lienee päätynyt jokaista lajia kaikista puun osista.
Huppunen suihkauttaa pullosta puhdistusliuosta terän pintaan. Voimakkaasti emäksinen aine on oikeastaan tarkoitettu lypsykoneiden pesuun, mutta se on osoittautunut tehokkaaksi pihkan poistajaksi.
Ja toden totta: lika lähtee vaivatta, kun sahuri hankaa terää hetken päästä rätillä.
Huppunen sai vinkin vuosia sitten toiselta sahurilta. Aiemmin sahaa oli tapana puhdistaa polttoöljyllä. Huppuset ovat tyytyväisiä, että siitä päästiin eroon. Öljy päätyy sahanpuruun, mikä ei ole hyvä juttu sen jatkokäytön kannalta. Puru päätyy esimerkiksi eläinten kuivikkeeksi.
Lehtikuusen sahauksessa terää pitää puhdistaa muutoinkin kuin huollon yhteydessä. Tavallinen teroitusväli on kahdesta neljään tuntia.
”Hätäensiapuna” terään voi suihkauttaa pesuainetta, minkä jälkeen yksi tukki sahataan läpi. Pihka ei lähde kokonaan pois mutta puhdistuu jo huomattavasti.
Jos pihkaa ei puhdista terästä, sitä kertyy vähitellen yhä paksumpi kerros, mikä pienentää terän jakoa. Silloin terä alkaa kuumeta sahauksessa, mikä heikentää sahatavaran laatua, kun terä alkaa seilata.
”Harjoittelin kymmenen vuotta ennen kuin löytyi mömmöt, joilla pihkan saa pois vaatteista.”
Lehtikuusen pihka tarttuu myös terää asennossaan pitäviin ohjureihin sekä mittarulliin. Niistä Huppunen rapsuttaa pihkakerroksen puukolla irti.
Lypsykoneen pesuainetta voi ostaa meijerikaupasta. Samasta paikasta Susanna Huppunen hankkii myös pesuainetta työvaatteiden pesuun.
”Siinä meni aikansa. Harjoittelin kymmenen vuotta ennen kuin löytyi mömmöt, joilla pihkan saa pois vaatteista”, Susanna Huppunen nauraa.
Hänen kehittämänsä yhdistelmä on Haalaripesu-niminen pesuaine ja Vanish oxi action -tahranpoistoaine.
”Käsittelen pahimmat pihkakohdat suihkeella, ja sitten pitkä pesu. Pitää olla vähän tujumpi pyykkiaine, tavallisella ruokakaupan tavaralla pihka ei lähde.”
Niin puhdasta ei kuitenkaan tule, ettei sahuri tuoksuisi pihkalle. Eikä tarvitsekaan.
”Ihmiset saattaa sanoa isännälle ruokakaupassa että ’oi kun sä tuoksut hyvälle!’ Ei maalla haise aina pahalle.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
