
Sorsastus alkoi viime lauantaina. Jahtia varten moni metsästäjä on tehnyt ennakkovalmisteluja houkutteluruokinnalla.
Tämän tietää myös liperiläinen viljelijä ja Tilasiemen-ketjuun kuuluvan Pohjois-Karjalan Siemenen yrittäjä Osmo Koponen.
”Puhelin on soinut ja metsästäjät ovat kyselleet paljon ohraa, jonka saatavuus on heikko. Kaukaisimmat ostajat ovat tulleet hakemaan rehuohraa satojen kilometrien päästä.”
Koponen ei metsästä itse, eikä hän mainosta missään myyvänsä riistan ruokintaan sopivia eriä ohraa, vehnää, hernettä ja näiden sekoituksia.
”Siemenviljelyn kannalta on elintärkeää, että riistanruokintaan käytettävät viljaerät ovat viljelystarkastettua ja hukkakauravapaata. Siksi myyn etenkin lähialueella riistaa ruokkiville metsästäjille viljaa erityisen mielelläni.”
Yksikin hukkakaurayksilö siemenviljelyksellä aiheuttaa suuret tappiot, sillä viljelys hylätään tarkastuksessa.
Pohjois-Karjalan Siemenen tuotantoala on yhteensä 800 hehtaaria sisältäen tilan omat pellot sekä sopimusviljelijät.
Koposen mukaan viljaa myydään huomattavia määriä riistan ruokintaan. Hän arvioi, että tyypillinen ostaja on 2‒3 metsästäjän porukka, joka ostaa 600 kilon suursäkin vaikkapa ohraa.
Suomen Riistan numerossa 66 vuonna 2020 julkaistun riistanruokintaa käsittelevän tutkimusartikkelin mukaan vesilintuja ruokkisi 18 800 metsästäjää ja sepelkyyhkyjä 18 900 metsästäjää vuosittain.
Keskimäärin yksi metsästäjä kuljettaisi kyyhkyille 255 kiloa ravintoa vuodessa ja vesilinnuille 382 kiloa. Koko Suomessa vesilinnuille tarjottavan viljan määrä kohoaisi tutkimuksen mukaan lähes kuuteen miljoonaan kiloon ja kyyhkyille viiteen miljoonaan kiloon.
Tutkimuksen aineisto on peräisin keväällä 2020 toteutetusta Metsästys 2019 -tilaston aineistonkeruusta. Riistanruokintaa käsitteleviin kysymyksiin vastasi koko maasta yhteensä 1661 metsästäjää.
Ruokkijakohtaiset keskiarvot ja kansalliset arviot ruokintapaikoille viedyn ravinnon määrästä on tuotettu simuloimalla, todetaan artikkelissa.
Ilman simulointia arvioita ruokintapaikoille viedyn ravinnon määrästä on vaikea tehdä. Kattavia tilastoja tai myyntilukuja koko maassa riistalle myydystä rehuviljasta tai herneistä ei ole.
Metsästäjät käyvät pääasiassa kauppaa suoraan yksittäisten viljelijöiden tai siemenpakkaamoiden kanssa. Riistalle evästä myyvät myös eräliikkeet ja esimerkiksi maatalouskaupat.
Hankkija Oy:n myymälöiden hyllyiltä riistarehuja ja -siemeniä löytyy, sekä tietoa niiden menekistä.
”Riistan ruokintaan menevien tuotteiden myynti on lisääntynyt selkeästi viime vuosien aikana. Suurin tuote on riistaherne, myös rehukauraa menee paljon”, kertoo Hankkijan tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo.
Hänen mukaansa tuotteiden saatavuus on hyvä, vain herneen saatavuudessa on haasteita.
Hukkakaura on erittäin vaikeasti torjuttava rikkakasvi. Jo yksi hukkakaurayksilö pystyy tuottamaan satoja itämiskykyisiä siemeniä ja saastuttamaan nopeasti sekä tehokkaasti peltolohkon.
Eläimet tekevät osansa kasvin levittämisessä. Siemenet läpäisevät itämiskykyisenä eläimen elimistön ja siemenet leviävät myös lintujen matkassa sekä eläinten turkeissa.
Hukkakaurasta on vaikea päästä eroon ja sen torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista torjuntaa.
Yksikin hukkakaurayksilö siemenviljelyksellä aiheuttaa suuret tappiot, koska viljelys hylätään tarkastuksessa.
Hukkakauralaki ja -asetus kieltävät hukkakauran levittämisen.
Lähde: Ruokavirasto
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
