Edellytykset loistavalle mustikkasadolle on olemassa, mutta tätä se vaatisi ‒ ”Pieni ukkoskuuro ei riitä”
Mustikkakasvustot kaipaavat jo kipeästi sadetta monin paikoin. Puutarhamansikka ja -vadelma selviävät kuivuudesta kastelun avulla.Tilaajalle
Lähipäivien sateet ratkaisevat mustikkasadon kohtalon, sillä maasto on paikoin hyvin kuivaa. Kuva: Jarkko SirkiäViime viikkojen sateet ovat jakautuneet epätasaisesti eri puolille Suomea. Maan vesivarastot alkavat ehtyä niillä alueilla, joille ei ole osunut edes ukkoskuuroja. Vähäsateisilla alueilla kuivuus uhkaa metsissä ja puutarhoissa kypsyvää marjasatoa, joka tarvitsee vettä kehittyäkseen meheväksi.
”Innokkaiden marjastajien kannattaa nyt seurata sadekertymiä tarkalla silmällä. Viime kesän kuivuus kutisti mustikkasadon. Toivotaan, että sama ei toistu tänä vuonna”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola toteaa.
Tällä hetkellä mustikan satoennuste on vielä hyvä, ja Etelä-Suomessa marjat alkavat sinertää. Vaikka kukkia oli vain keskimääräisesti, raakileita on nyt selvästi enemmän kuin vuonna 2021. Kimalaiset ja muut pölyttäjät ovat siis olleet ahkeria.
Kuiva, kuuma sää on koetellut mustikkakasvustoja niin Etelä-Suomessa kuin Peltolan toimipaikassa Rovaniemellä.
Mustikka ei ole vielä ehtinyt kärsiä kuivuudesta, mutta jos tilanne jatkuu, sato on vaarassa kutistua. Peltolan mukaan pieni ukkoskuuro ei enää auta, vaan tarvitaan päivän pari kestävää tasaista sadetta.
”Marjasta 80–90 prosenttia on vettä. Jos kuivuus jatkuu, kasvi suuntaa käytössä olevan veden kasvullisiin osiinsa. Kasvin kannalta tärkeintä on huolehtia kasvustojen säilymisestä, koska marjoja voi tehdä joka vuosi”, Peltola muistuttaa.
Kuivuudesta kärsivät herukat pudottelevat raakileita, ja mansikat jäävät veden puutteessa pieniksi. Kotipuutarhojen marjasato on monin paikoin kastelijan ahkeruuden varassa.
Marjatiloilla on varauduttu kasteluun sadetuksen sekä tihku- tai tippukastelujärjestelmän avulla.
”Onnistumisen edellytys on, että kastelumahdollisuudesta huolehditaan jo viljelmää perustettaessa”, sanoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.
Ilomäen mukaan mansikkaviljelmillä vallitsee myönteinen tunnelma. Touko–kesäkuun viileä sää oli kasvustojen kannalta hyvä, ja maassa on riittänyt kosteutta. Juhannukselta alkanut helle nopeutti satokauden alkua niin, että ensimmäiset Polka-mansikat poimittiin Pohjanmaalla jo loppuviikosta.
”Ilman helteitä mansikkasadon alku olisi mennyt myöhäiseksi”, Ilomäki sanoo.
Helteinen sää on kerryttänyt kypsymiseen tarvittavaa lämpösummaa, ja paras mansikkakausi on käsillä juuri nyt. Runsaan auringonpaisteen ansiosta marja on hyvälaatuista.
Kiteeläisellä Ruutiaisen puutarhalla vadelman sadonkorjuu alkaa kasvihuoneessa tällä viikolla, avomaalla heinäkuun puolivälin jälkeen. Viileän alkukesän ansiosta kasvustot lähtivät hyvin kasvuun ja kypsyvä sato näyttää hyvältä.
Vadelmaa kastellaan kasvihuoneissa, mutta avomaalla turvaudutaan letkukasteluun vain äärimmäisessä hädässä. Elli Ruutiaisen mukaan viime kesän poikkeuksellisen pitkä kuivuus näkyy satoversojen vähyytenä avomaalla. Viime päivien selvästi viimekesäistä lyhyemmällä hellejaksolla ei ole vielä samaa vaikutusta.
”Käytämme kasteluun vesijohtovettä, joten hellejakso näkyy piikkinä vedenkulutuksessa. Satohyöty on kuitenkin niin suuri, että kastelu kannattaa”, Ruutiainen kertoo.
Lue lisää:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
