• Vihreiden Sofia Virran puoliso on tuore metsänomistaja – näin hän kertoo mittavista hakkuistaan

    Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta tietää tämän kevään jälkeen takuulla, mitä tarkoittavat avo- ja siemenpuuhakkuu, metsän istuttaminen tai taimikonhoito.
    Tilaajalle
    Moni metsänomistaja päätyy tekemään pikaisen päätehakkuun, kun hyönteistuhoista ilmenee merkkejä. Arkistokuva ei ole jutun tapauksen kohteelta.
    Moni metsänomistaja päätyy tekemään pikaisen päätehakkuun, kun hyönteistuhoista ilmenee merkkejä. Arkistokuva ei ole jutun tapauksen kohteelta. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    19.4.202508:12
    Hanna Lensu

    Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran puolison hakkuita Varsinais-Suomen Naantalissa on puitu runsaasti julkisuudessa viimeksi kuluneen viikon aikana. Seiska ja Iltalehti ovat uutisoineet poikkeuksellisen laajoista hakkuista. Asia on herättänyt huomiota, sillä Virran johtama puolue tunnetaan siitä, että se vaatii hakkuiden ja erityisesti avohakkuiden vähentämistä Suomessa.

    Sofia Virta sanoo MT:lle, että hakkuu-uutisoinnissa on ollut virheitä. ”Kommentoin itse Seiskalle viime viikolla niillä, osin puutteellisilla, tiedoilla, joita minulla asiasta oli käytettävissä.”

    Virran puoliso Atte Ailio kertoo MT:lle, että hakkuisiin ryhdyttiin viime vuonna okakaarnakuoriaisten vuoksi. Ailio omistaa 30 hehtaarin tilasta puolet. Hän osti osuuden tilasta muutamia vuosia sitten. Ailio on uusi metsänomistaja; hän ei ole aiemmin omistanut metsää.

    ”Vuonna 2024 saimme metsänhoitoyhdistykseltä viestin, jonka mukaan tuoreen satelliittikuva-analyysin mukaan metsätilalla on kohonnut tuholaisriski, ja selvitystä tehtiin sen perusteella maastossa. Eri kuvioilla oli havaittavissa eteneviä mäntyjen pystyynkuolemia ja niiden rungoista sinistymiä”, Ailio kertoo.

    Lähitilalta on Ailion mukaan tehty jo vuonna 2023 metsätuhoilmoitus. Myös naapurikiinteistöllä on hänen mukaansa hakattu vuosien 2022 ja 2024 välillä puita.

    ”Ilman tuholaisia päätehakkuisiin ei olisi ryhdytty. Harvennuksia oli toki tehtävänä.”

    Atte Ailio

    Havaittujen hyönteistuhojen ja niiden rajaamisen vuoksi tilalla ryhdyttiin päätehakkuisiin, joiden pinta-ala oli yhteensä noin 10 hehtaaria.

    Tämän lisäksi tilalla tehtiin harvennuksia ja muuta metsänhoitoa. Kaikkien toimenpiteiden yhteispinta-ala on noin 17 hehtaaria.

    Metsänkäyttöilmoitukseen ilmoitettiin avohakkuiden alaksi 4,9 hehtaaria ja siemen- tai suojuspuuhakkuiden osuudeksi kahdeksan hehtaaria. Loput ovat harvennuksia.

    Lopulta toteutuneessa työssä avohakkuun ja siemen- tai suojuspuuhakkuun alat jäivät hieman ilmoitettua pienemmiksi. Ailio kertoo, että metsänkäyttöilmoitusta korjataan tämän mukaisesti.

    ”Avohakkuun toteutunut ala oli noin kolme hehtaaria. Suojus- tai siemenpuuhakkuuna tehtiin noin 7 hehtaaria”, Ailio kertoo. ”Kasvupaikka mahdollisti sen, että puita ei tarvinnutkaan hakata niin paljon kuin oli ennakkoon arvioitu. Kuviot ovat hyvin pieniä ja maastossa on paljon korkeuseroja.”

    Lisää aiheesta
    • Sofia Virta valittiin vihreiden puheenjohtajaksi kesällä 2023.

      Politiikka | Mediat: Vihreiden Sofia Virran hakkuupuheet joutuivat outoon valoon

    Julkisuudessa on kyseenalaistettu, olivatko tuholaiset lainkaan syynä hakkuisiin, koska metsänkäyttöilmoituksesta ei tällaista merkintää löydy. ”Puun ostaja on noudattanut metsänkäyttöilmoituksessa Metsäkeskuksen toukokuussa 2024 julkaisemaa ohjetta, että jos metsäkuviolla on yksittäisiä tuhopuita, ilmoitetaan tavallisena hakkuuna”, Ailio sanoo.

    Tilalla on edessä kovat metsänuudistamistyöt, sillä nyt tehtyjen hakkuiden lisäksi aiemman omistajan aikana uudistettu alue on taimettunut huonosti. ”Joudumme istuttamaan sen uudelleen”, Ailio sanoo.

    ”Ilman tuholaisia päätehakkuisiin ei olisi ryhdytty. Harvennuksia oli toki tehtävänä.”

    Okakaarnakuoriaiset riivaavat männiköitä. Pahimmat tuhot ovat viime aikoina tulleet Lounais-Suomen saaristossa ja mantereella.

    Yksityismetsänomistajan hakkuuasioiden selvittely on nykyään mahdollista, sillä metsävaratiedot on määritelty julkisiksi ympäristötiedoiksi. Metsäkeskus jakaa metsä- ja luontotietoa Metsään.fi-palvelussa ja Metsäkeskus.fi-verkkosivuilla.

    Verkkosivuilla olevaan avoimeen metsätietoon eivät sisälly muun muassa maanomistajien nimet, yhteystiedot, kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset. ”Jos metsävaratietojen lisäksi luovutetaan yksityisen henkilön nimi- ja yhteystiedot tai henkilötunnus tai jos luovutettavat tiedot yksilöidään nimen, yhteystietojen tai henkilötunnuksen perusteella, Metsäkeskukselle on esitettävä tietopyyntö”, metsäkeskus kertoo verkkosivuillaan. Iltalehti ja Seiska olivat tehneet Ailion osaksi omistaman tilan metsänkäyttöilmoituksesta tietopyynnön.

    Lisää aiheesta
    • Kuka tahansa voi kerätä metsästä erilaisia tietoja, pitää niitä hallussa ja käyttää. Ne eivät kuitenkaan saa loukata henkilötietosuojaa.

      Metsiä kartoittavat paitsi Luke ja metsäkeskus myös ympäristöjärjestöt – millä luvalla metsissä liikutaan ja mikä on yksityismetsänomistajan turva?

    Tietopyynnössä on muun muassa kerrottava se peruste, jolla luovutuksensaaja voi käsitellä pyytämiään henkilötietoja. Jos luovutuksensaaja yhdistää avointa metsätietoa omistajatietoihin, hänen on huolehdittava henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta.

    Okakaarnakuoriainen

    Okakaarnakuoriainen on 2,2–3,9 milliä pitkä kaarnakuoriainen.

    Kuoriaista esiintyy männyssä ohuen hilsekaarnan alla rungossa ja oksissa.

    Aiemmin okakaarnakuoriaista tavattiin vain Itä- ja Pohjois-Suomessa Vaasa–Jyväskylä–Punkaharju-linjan pohjoispuolella, mutta 2000-luvulta lähtien sitä on havaittu muuallakin Suomessa.

    Okakaarnakuoriainen iskeytyy heikkokuntoisten mäntyjen latvaosiin ja edesauttaa niiden kuolemista. Okakaarnakuoriainen istuttaa puuhun sinistäjäsienen, joka alentaa puutavaran arvoa.

    Lisää aiheesta
    • Maanomistajien omaisuus, puukauppatilit ja kemeratulot kiinnostavat monia. Näitä voidaan urkkia avoimen datan tietoja yhdistelemällä.

      Maanomistajan kannattaa harkita kahdesti salliiko metsätietojen luovuttamista – esimerkiksi leskien liiveihin on uiskennellut omaisuutta kärkkyviä tahoja

    • Männyt ovat eläneet saaristossa satoja vuosia ja kestäneet kaikenlaisia säitä. Okakaarnakuoriaisia nämä männyt eivät kestäneet. LEHTIKUVA / handout / Luonnonvarakeskus Luke.

      Metsänhoito | Männiköiden tuhohyönteinen yleistyy Suomessa – pahimmat tuhot lounaisrannikolla ja saaristossa

    • Kirjanpainaja on kotoperäinen lajimme, joka hyötyy ilmastonmuutoksesta. Talven kylmyys ei sen kantaa heikennä. Kuvassa kirjanpainajan tuhoamaa metsää.

      Eläimet ja kasvit | Talvi ei pidättele haitallisia tulokaslajeja – hyönteiset selviävät kylmyydestä vaivatta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Sofia Virta
    Atte Ailio
    metsänhoito
    hakkuut
    okakaarnakuoriainen
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin