
Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran puolison hakkuita Varsinais-Suomen Naantalissa on puitu runsaasti julkisuudessa viimeksi kuluneen viikon aikana. Seiska ja Iltalehti ovat uutisoineet poikkeuksellisen laajoista hakkuista. Asia on herättänyt huomiota, sillä Virran johtama puolue tunnetaan siitä, että se vaatii hakkuiden ja erityisesti avohakkuiden vähentämistä Suomessa.
Sofia Virta sanoo MT:lle, että hakkuu-uutisoinnissa on ollut virheitä. ”Kommentoin itse Seiskalle viime viikolla niillä, osin puutteellisilla, tiedoilla, joita minulla asiasta oli käytettävissä.”
Virran puoliso Atte Ailio kertoo MT:lle, että hakkuisiin ryhdyttiin viime vuonna okakaarnakuoriaisten vuoksi. Ailio omistaa 30 hehtaarin tilasta puolet. Hän osti osuuden tilasta muutamia vuosia sitten. Ailio on uusi metsänomistaja; hän ei ole aiemmin omistanut metsää.
”Vuonna 2024 saimme metsänhoitoyhdistykseltä viestin, jonka mukaan tuoreen satelliittikuva-analyysin mukaan metsätilalla on kohonnut tuholaisriski, ja selvitystä tehtiin sen perusteella maastossa. Eri kuvioilla oli havaittavissa eteneviä mäntyjen pystyynkuolemia ja niiden rungoista sinistymiä”, Ailio kertoo.
Lähitilalta on Ailion mukaan tehty jo vuonna 2023 metsätuhoilmoitus. Myös naapurikiinteistöllä on hänen mukaansa hakattu vuosien 2022 ja 2024 välillä puita.
”Ilman tuholaisia päätehakkuisiin ei olisi ryhdytty. Harvennuksia oli toki tehtävänä.”
Havaittujen hyönteistuhojen ja niiden rajaamisen vuoksi tilalla ryhdyttiin päätehakkuisiin, joiden pinta-ala oli yhteensä noin 10 hehtaaria.
Tämän lisäksi tilalla tehtiin harvennuksia ja muuta metsänhoitoa. Kaikkien toimenpiteiden yhteispinta-ala on noin 17 hehtaaria.
Metsänkäyttöilmoitukseen ilmoitettiin avohakkuiden alaksi 4,9 hehtaaria ja siemen- tai suojuspuuhakkuiden osuudeksi kahdeksan hehtaaria. Loput ovat harvennuksia.
Lopulta toteutuneessa työssä avohakkuun ja siemen- tai suojuspuuhakkuun alat jäivät hieman ilmoitettua pienemmiksi. Ailio kertoo, että metsänkäyttöilmoitusta korjataan tämän mukaisesti.
”Avohakkuun toteutunut ala oli noin kolme hehtaaria. Suojus- tai siemenpuuhakkuuna tehtiin noin 7 hehtaaria”, Ailio kertoo. ”Kasvupaikka mahdollisti sen, että puita ei tarvinnutkaan hakata niin paljon kuin oli ennakkoon arvioitu. Kuviot ovat hyvin pieniä ja maastossa on paljon korkeuseroja.”
Julkisuudessa on kyseenalaistettu, olivatko tuholaiset lainkaan syynä hakkuisiin, koska metsänkäyttöilmoituksesta ei tällaista merkintää löydy. ”Puun ostaja on noudattanut metsänkäyttöilmoituksessa Metsäkeskuksen toukokuussa 2024 julkaisemaa ohjetta, että jos metsäkuviolla on yksittäisiä tuhopuita, ilmoitetaan tavallisena hakkuuna”, Ailio sanoo.
Tilalla on edessä kovat metsänuudistamistyöt, sillä nyt tehtyjen hakkuiden lisäksi aiemman omistajan aikana uudistettu alue on taimettunut huonosti. ”Joudumme istuttamaan sen uudelleen”, Ailio sanoo.
”Ilman tuholaisia päätehakkuisiin ei olisi ryhdytty. Harvennuksia oli toki tehtävänä.”
Okakaarnakuoriaiset riivaavat männiköitä. Pahimmat tuhot ovat viime aikoina tulleet Lounais-Suomen saaristossa ja mantereella.
Yksityismetsänomistajan hakkuuasioiden selvittely on nykyään mahdollista, sillä metsävaratiedot on määritelty julkisiksi ympäristötiedoiksi. Metsäkeskus jakaa metsä- ja luontotietoa Metsään.fi-palvelussa ja Metsäkeskus.fi-verkkosivuilla.
Verkkosivuilla olevaan avoimeen metsätietoon eivät sisälly muun muassa maanomistajien nimet, yhteystiedot, kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset. ”Jos metsävaratietojen lisäksi luovutetaan yksityisen henkilön nimi- ja yhteystiedot tai henkilötunnus tai jos luovutettavat tiedot yksilöidään nimen, yhteystietojen tai henkilötunnuksen perusteella, Metsäkeskukselle on esitettävä tietopyyntö”, metsäkeskus kertoo verkkosivuillaan. Iltalehti ja Seiska olivat tehneet Ailion osaksi omistaman tilan metsänkäyttöilmoituksesta tietopyynnön.
Tietopyynnössä on muun muassa kerrottava se peruste, jolla luovutuksensaaja voi käsitellä pyytämiään henkilötietoja. Jos luovutuksensaaja yhdistää avointa metsätietoa omistajatietoihin, hänen on huolehdittava henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta.
Okakaarnakuoriainen on 2,2–3,9 milliä pitkä kaarnakuoriainen.
Kuoriaista esiintyy männyssä ohuen hilsekaarnan alla rungossa ja oksissa.
Aiemmin okakaarnakuoriaista tavattiin vain Itä- ja Pohjois-Suomessa Vaasa–Jyväskylä–Punkaharju-linjan pohjoispuolella, mutta 2000-luvulta lähtien sitä on havaittu muuallakin Suomessa.
Okakaarnakuoriainen iskeytyy heikkokuntoisten mäntyjen latvaosiin ja edesauttaa niiden kuolemista. Okakaarnakuoriainen istuttaa puuhun sinistäjäsienen, joka alentaa puutavaran arvoa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
