Komission vastaus torjunta-aineasetuksen lisätietopyyntöön jätti monta asiaa avoimeksi
Komissio on kysynyt EU-mailta, mitä vaikutuksia olisi kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittamisella metsissä. MMM ja Tukes valmistelevat Suomen vastausta.Tilaajalle
Suomessa juurikäävän torjuntaan metsissä käytetty urea on komissio laskelmissa osa maatalouden torjunta-aineita. Kuva: Markku VuorikariKomissio on 22.3. antanut ensimmäisen vastauksensa EU:n neuvoston lisätietopyyntöön koskien asetusesitystä kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä.
”Vastaus oli odotetunlainen eli ei sisällä konkretiaa tai uutta tietoa”, kertoo johtava asiantuntija Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä.
Komissio lupaa edelleen toimittaa neuvostolle lisätietoja mutta Jern ei usko, että asetusesityksen sisältöä sinänsä ollaan muuttamassa. Päinvastoin komissio todennäköisesti kerää sellaista tietoa, joka tukee esitystä.
Lopullinen vastaus komissiolta on luvassa kesällä.
Erittäin yksityiskohtaisessa tietopyynnössään neuvosto muun muassa halusi lisää tietoja asetusehdotuksen vaikutusten arvioinnista.
Komissio toteaa vastauksessaan, että vaikutusten arviointi julkaistiin samaan aikaan asetusesityksen kanssa ja se on tehty voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Komissio huomauttaa, että sidosryhmillä oli mahdollisuus vaikuttaa asetuksen sisältöön pitkän valmistelujakson aikana.
Lisäksi komissio toteaa, ettei sillä ole käytössään kasvinsuojeluaineiden käyttötietoja viljelykasvia kohden tai tehoaineittain. Vastauksessa sanotaan, että käytöstä tarvitaan nykyistä tarkempia tietoja mutta todetaan myös, ettei komissio voi tutkia jokaista jäsenmaata erikseen.
Mielenkiintoista on, että komissio viittaa vastauksessaan tammikuiseen asiakirjaansa ruokaturvan ajureista (Drivers of food security).
Asiakirjaansa perustuen komissio toteaa, että torjunta-aineilla on lyhyellä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia satoihin. Kuitenkin torjunta-aineden käytön vähentämisen katsotaan olevan hyvä asia maan kunnon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti ruokaturvaan pidemmällä aikavälillä.
”Komissio osoittaa, että asiakirjalla analysoidaan asetusesityksen vaikutuksia, vaikka aiemmin komissio on selkeästi todennut, ettei asiakirja ole mikään vaikutusarvio”, Jern sanoo.
Lopullisen vastauksen valmisteluun liittyen komissio on pyytänyt jäsenmaita kertomaan, jos niillä on kansallista kasvinsuojeluaineiden käyttöä julkisilla paikoilla rajoittavaa lainsäädäntöä.
”Suomessa tällaista ei ole, vaan kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeet päätetään hyväksymisen yhteydessä riskinarviointiin perustuen valmistekohtaisesti”, Jern kertoo.
Jokainen hyväksytty aine käy siis läpi tiukan seulan, jonka jälkeen sen käyttöohjeiden mukaisen käytön katsotaan olevan ympäristön ja ihmisten kannalta turvallista.
Komissiolle oli yllätys, että kasvinsuojeluaineita ylipäätää käytetään metsätaloudessa.
Komissio on myös kysynyt jäsenmailta metsissä käytettävistä kasvinsuojeluaineista.
”Oletamme, että tämä liittyy komission varsinaisen vastauksen valmisteluun.”
Tietoa halutaan valmisteista, mitä niillä torjutaan, mitä käyttörajoituksia mahdollisesti on ja mitä vaikutuksia metsäkäytön rajoittamisella olisi.
”[Turvallisuus- ja kemikaalivirasto] Tukesin asiantuntijoiden kanssa valmistelemme Suomen vastausta tähän.”
Jernin arvion mukaan komissiolle oli yllätys, että kasvinsuojeluaineita ylipäätää käytetään metsätaloudessa.
Tässä asiassa Suomi ei ole yksin. Esimerkiksi Puola on Jernin mukaan tuonut voimmaakkaasti esille, että aineiden käytön rajoittaminen vaarantaa maan metsien terveyden.
Puolan tilanne eroaa Suomesta, sillä meillä polttopisteessä on juurikäävän torjuntaan käytettävä urea mutta Puolassa kyseessä on aineita, joita käytetään sekä maa- että metsätaloudessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
