Käytännössä maksut johtuvat siitä, että isoimmat kolarieläimet viedään Ämmässuolta Honkajoki Oy:lle, joka hävittää ruhot. Honkajoki on erikoistunut eläinten ruhojen käsittelyyn. Kuva: Jyrki Johannes Tervo
Vapaaehtoiset auttajat joutuvat nyt maksamaan peurakolarien kustannuksia omasta pussistaan: ”Kuollutta eläintä ei voi jättää tielle”
Kolareihin joutuneiden riistaeläinten ruhojen hävittäminen tulee kalliiksi virka-apua antaville riistanhoitoyhdistyksille.
SRVA-työtä tekevät metsästäjät keräävät riistaonnettomuuksissa kuolleet eläimet pois ja jäljittävät loukkaantuneet eläimet ilman palkkaa. Kuva: Jarkko SirkiäAiemmin kolariin joutuneen riistaeläimen ruhon saattoi viedä kaatopaikalle ilmaiseksi, mutta nyt esimerkiksi Ämmässuon ekoteollisuuskeskus veloittaa 170 euroa yhdestä auton alle jääneen eläimen ruhosta. Suurriistavirka-apua (SRVA) antavat ovat joutuneet maksamaan maksun omasta pussistaan.
Tilanne herättää närkästystä etenkin Uudenmaan alueella, jossa riistaeläinonnettomuuksia sattuu autoilijoille paljon.
"Viime kaudella esimerkiksi pelkästään Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen alueella oli 175 virallista SRVA-tapahtumaa, suurin osa Kehä III:n ja Länsiväylän varrella”, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Christoffer Wallgren.
Yleensä kyse on tilanteesta, jossa riistanhoitoyhdistyksen SRVA-koulutuksen saanut henkilö, yleensä metsästäjä, lähtee viranomaisen pyynnöstä etsimään esimerkiksi kolarissa kuollutta tai loukkaantunutta riistaeläintä kolaripaikalta tai sen läheisyydestä.
SRVA-toimija käy tarvittaessa lopettamassa kärsivän eläimen ja vie kuolleen eläimen pois.
Kuolleiden valkohäntäpeurojen ja kauriiden ruhojen hävittäminen on muodostumassa isoksi ongelmaksi.
Ruokaviraston ohjeiden mukaan kuolleet eläimet voidaan joko haudata tai toimittaa hävitettäväksi hyväksytylle kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen.
Nykyinen lainsäädäntö kieltää kuolleiden riistaeläinten vastaanoton orgaanisten jätteiden kaatopaikoille.
Harvaan asutuilla alueilla eläimen voi jättää luontoon, jos paikka on riittävän syrjäinen, eikä raato aiheuta vaaraa vesistöjen pilaantumisesta. Tätä vaihtoehtoa ei juurikaan ole kaupunkialueilla.
"Tiheästi asutuilla paikkakunnilla, kuten Espoossa, ruhojen hautaaminen on ongelmallista. Aina ei ole mahdollista löytää maanomistajaa, jonka tilalle ruhoja voi haudata."
"Toisaalta kun joku ulkoilija törmää tällaiseen kuoppaan, jossa ennen sen peittämistä makaa jopa useita kuolleita peuroja, alkaa somessa valtava kohu, koska ei ymmärretä, mistä on kyse", Wallgren sanoo.
Suurriistavirka-apusopimus on tehty poliisin ja riistanhoitoyhdistysten kanssa.
Riistanhoitoyhdistys sopii tiealueet metsästysseurojen kanssa. Ajatus on, että kolarieläimet jäävät seuran haltuun hävitettäväksi tai hyödynnettäväksi. Suurin osa eläimistä on vahingoittunut sillä tavoin, että ne eivät ole ravinnoksi kelpaavia.
Suurriistavirka-aputoiminnalla on tärkeä eläinsuojelullinen merkitys.
"Ruhon poistaminen tieltä tai loukkaantuneen eläimen päästäminen kärsimyksestään on kuitenkin kaikkien etu. Kuollutta eläintä ei voi jättää tielle, sillä se on liikenteen kannalta vaarallista. Pahimmillaan raato houkuttelee paikalle muita eläimiä, jolloin uusien kolareiden riski kasvaa."
Suurriistavirka-aputehtävissä loukkaantunutta eläintä voidaan etsiä tuntikausia. Asiansa osaava koira on tässä tärkeä apu. Kuva: Lari LievonenAsiantuntija Taina Kallus Jätealan huoltovarmuustoimikunnasta sanoo, että ongelmat on tiedostettu.
"Lainsäädäntö on tässä ongelmana, mutta toivottavasti tähän tilanteeseen löydetään ratkaisu", Kallus toteaa.
Vaihtoehtoina on se, että SRVA-ruhoja voisi käsitellä kaatopaikoilla vaarattomana jätteenä. Tämä kuitenkin vaatii jätelainsäädäntöön muutoksia. Toinen vaihtoehto olisi, että Honkajoki Oy:n maksut menisivät jatkossa valtion piikkiin.
"Ongelma on pahin tiiviisti asutetuilla alueilla. Uskon, että ongelma tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tulee muistaa, että SRVA-väki tekee tätä työtä meidän kaikkien turvallisuuden vuoksi vapaaehtoispohjalta. Siksi on kurjaa, että asiaan ei ole löydetty vielä ratkaisua.”
Samanlaisia tarpeita metsästäjillä on esimerkiksi supikoirien hävittämisen kanssa.
"Haitallisena vieraslajina metsästettävissä supikoirissa on usein loisina trikiiniä ja kapia tai tarttuvia tauteja, jotka maastoon jätettäessä voivat levitä muihin eläimiin. Tautien vastustuksen vuoksi myös supikoiria tulisi voida hävittää helposti lähimmän kaatopaikan kautta", kommentoi Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Ämmässuon kaatopaikka korjattu tekstiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseksi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
