
Kalatalouden Keskusliitto on selvittänyt kalastusrikoksista aiheutuvia seurauksia. Liitto lähetti tietopyynnön käräjäoikeuksille koskien viime vuosina Suomessa tapahtuneita kalastusrikkomuksia ja -rikoksia.
Tuloksina saatiin 25 oikeuden päätöstä, joista kolme oli hovioikeuden jatkokäsittelemiä. Valtaosa kalastuksenvalvojien poliisille toimittamista kalastusrikkomuksista käsitellään joko heti poliisin työpöydällä tai syyttäjän toimesta. Niinpä vain pieni osa rikkomuksista päätyy käräjäoikeuteen.
Taimen oli ainoa kalalaji, jonka pyynnistä on päädytty oikeuden eteen. Useimmiten kyse oli rasvaevällisen rauhoitetun taimenen tai alamittaisten taimenten pyynnistä. Kalatalouden Keskusliiton tiedotteen mukaan taimenen pyynnistä saadut tuomiot vaihtelivat.
”Rasvaevällisen rauhoitetun meritaimenen pyynnistä kalastajalle voitiin tuomita päiväsakkoa ja 3260 euron menettämisseuraus tai hänet saatettiin vapauttaa kokonaan syytteistä, koska tuomari piti rikosta vähäisenä”, hämmästelee kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.
Kalatalouden Keskusliiton kokoaman aineiston mukaan oikeudessa käsitellyissä 22 tapauksessa vastaaja todettiin syylliseksi 12 tapauksessa.
Kalatalouden Keskusliiton kokoaman aineiston mukaan oikeudessa käsitellyissä 22 tapauksessa vastaaja todettiin syylliseksi 12 tapauksessa. Lopuissa tapauksissa syytteet hylättiin ja kaksi tapausta oli ehtinyt vanhentua.
Tuomiot koskivat muun muassa pyydysten merkintää, rauhoitetun kalan pyyntiä ja kalastusoikeuden ylityksiä.
Syytteen hylkäämisessä oli useimmiten kyse näytön puutteesta. Joissain tapauksissa kalastaja vapautui syytteestä, koska asianosainen ei vaatinut rangaistusta. Ilman vesialueen omistajan rangaistusvaatimusta poliisi tai syyttäjä ei välttämättä vie asiaa eteenpäin.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
