Suurpetojen laitonta tappamista tutkinut Susi Life -eräpartio lopetti toimintansa – nämä olivat tulokset

Itä-Suomen poliisilaitoksen ja Metsähallituksen yhteinen eräpartio valvoi metsästystä ja monipuolisesti tie- ja maastoliikennettä harvaan asutuilla alueilla sekä keskittyi laittoman suurpetopyynnin paljastamiseen.

Partion työn tuloksena kirjattiin viiden vuoden aikana yhteensä 48 rikosilmoitusta, joista 25 liittyi metsästysrikoksiin. Rikosilmoituksista 22 käsiteltiin sakkomenettelyssä. Muita mahdollisia ilmoitusten pohjalta annettuja tuomioita tai sitä onko ilmoituksien pohjalta nostettu syytteitä, ei täsmennetä tiedotteessa.

”Suteen kohdistuvia törkeitä metsästysrikoksia partion toiminnalla paljastettiin kaksi – siis rikosasioita, jotka etenivät syyteharkintaan ja oikeuskäsittelyyn. Savukukon tapaukset paljastuivat muutoin kuin eräpartion toiminnan seurauksena”, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitoksesta.

Euroopan komission vuonna 2023 keräämässä susianalyysissä kerrotaan, että Suomen susikannasta 57,2 prosenttia tapetaan laittoman metsästyksen keinoin. Luonnonvarakeskus on kuitenkin ilmoittanut, että tieto on väärin ja luvannut korjata raportissa olevan virheellisen tiedon.

”On perusteltua olettaa, että suurpetojen laiton tappaminen jatkuu, mutta Itä-Suomen poliisilaitoksella eikä Metsähallituksella ole taloudellisia resursseja jatkaa toimintaa”, Pohjolainen toteaa Susi Life-hankkeen lähettämässä tiedotteessa.

”Kohdennetulla valvonnalla oli estävä vaikutus erityisesti metsästysrikollisuuteen, ja hankkeen aikana Pohjois-Karjalan alueelle syntyi kaksi uutta susireviiriä: Kolin reviiri ja Lieksa-Ilomantsin reviiri.”

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelema Pohjois-Karjalassa asuva metsästäjä ei sulata poliisin väitettä.

"Paljastuneiden rikosten määrä on marginaalinen. Susi Life on jatkanut paikallisten metsästäjien mustamaalaamista muun muassa väittämällä, että Itä-Suomessa paljastuu eniten metsästysrikoksia. Olisi kohtuullista, että väitteessä kerrottaisiin valtakunnallisesti alueittain viranomaisten valvontatunnit, alueen koko, metsästäjien määrä ja muut vertailuun kuuluvat tilastotiedot."

”Mutta on jotain hyvääkin. Poliisin erävalvonta taidot ovat hankkeen aikana kehittyneet ja niiden kehittämiseen on panostettava. Tähän on helppo yhtyä kymmenien vuosien kokemuksella."

Metsästäjän nimi on toimituksen tiedossa.

Susi Life -tiedotteen mukaan hanke vastasikin tarpeeseen lisätä poliisin asiantuntemusta metsästysrikosten paljastamisesta ja tutkinnasta. Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä käytetään ja kehitetään erävalvonnan perustyössä jatkossa.

”Hankkeen myötä valvontaviranomaisten yhteistoiminta kehittyi etenkin suurpetoihin liittyvän metsästysrikollisuuden paljastamisessa ja tutkinnassa”, Pohjolainen toteaa.

”Poliisin rikostutkija, jolla ei ole koulutuksen, kokemuksen tai harrastuneisuuden kautta yhteyttä metsästyslain ja -asetuksen säännöksiin, voi kokea vaikeaksi arvioida esimerkiksi sitä, ylittääkö joku tapahtuma kynnyksen epäillä metsästysrikosta”, Pohjolainen kertoo.