Hoitosuunnitelma: Suurpedot ja tuulivoima uhkaavat metsäpeurakannan säilymistä ja vahvistumista
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut metsäpeurakannan hoitosuunnitelman.
Suomen metsäpeurakantojen yhdistyminen yhdeksi suureksi populaatioksi on metsäpeuran perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä tärkeää. Kuva: Petteri KivimäkiMetsäpeurakannan hoitosuunnitelman päätavoitteina ovat maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan metsäpeurakannan säilyminen ja vahvistuminen sekä Suomenselän ja Kainuun osakantojen yhdistyminen.
Hoitosuunnitelma tuo esille tämän hetken uhkia ja haasteita metsäpeurakannan elinvoimaisuudelle. Suurimmiksi haasteiksi on tunnistettu suurpetokantojen kasvu ja niiden levinneisyysalueen laajentuminen.
”Kainuussa, jossa susikannan kasvu johti metsäpeurakannan romahtamiseen, saatiin viitteitä jopa yksittäisen lauman saalistuksen merkityksestä metsäpeurakannan kehitykseen. Susien määrän kasvu tärkeillä kesä- tai talvilaidunalueilla voi hyvinkin nopeasti kääntää metsäpeurakannan osapopulaatioiden kehityksen väheneväksi ja sitä kautta vaikuttaa myös kokonaiskannan tilaan. Suden saalistus on metsäpeurakannan kokoon suoraan vaikuttavista tekijöistä tärkein”, hoitosuunnitelmassa sanotaan.
Myös maankäytön muutokset tuulivoimarakentamisen muodossa vaikuttavat olevan suunnitelman mukaan uhka metsäpeuralle. Vaikka tuulivoiman vaikutuksesta metsäpeuraan on vähän tietoa, pirstovat ja vähentävät ne metsäpeuran elinympäristöä. Myös käyttäytymiseltään samankaltaisella porolla tuulivoiman vaikutukset ovat olleet negatiivisia.
Metsäpeura katosi eläimistöstämme 1800-luvuun lopulla liiallisen pyynnin seurauksena yli viideksikymmeneksi vuodeksi. Metsäpeurat palasivat Suomeen 1950-luvulla. Kainuun metsäpeurakanta vahvistui 2000-luvun alkuun saakka, kunnes kääntyi äkisti jyrkkään laskuun. Nyt Kainuussa on metsäpeuroja alle puolet huippuvuosien lukemista. Suomenselälle metsäpeura palasi palautusistutusten avulla.
”Metsäpeura on arvokas alkuperäislaji ja suomalaiset suhtautuvat siihen myönteisesti. Laji on kuitenkin päässyt aikoinaan hiipumaan, joten hoitosuunnitelmassa korostuvat erityisesti suojelulliset tarpeet. Tutkimuksella, hoitotoimilla ja viestinnällä on tärkeät osansa ymmärryksen ja sopivien elinympäristöjen lisäämisessä”, kertoo erätalousneuvos Vesa Ruusila.
Metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä halutaan myös varmistaa metsäpeuralle tärkeiden elinympäristöjen riittävyys ja laadukkuus. Myös metsäpeuran leviäminen Oulujoen pohjoispuolelle poronhoitoalueen tuntumaan tulee vaatimaan nopeita toimia perimän suojelemiseksi.
Metsäpeurakannan hoitosuunnitelman on tehnyt Suomen riistakeskus osana MetsäpeuraLIFE-hanketta vuosina 2020–2022. Hoitosuunnitelma on päivitys ensimmäisestä, vuonna 2007 julkaistusta suunnitelmasta. Kannanhoitosuunnitelman on vahvistanut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Suunnitelma koostuu erillisestä toimenpideosiosta ja sitä taustoittavasta osiosta. Hoitosuunnitelmassa on otettu huomioon uusin tutkimustieto, viimeisin metsäpeurakannan kehitys ja tähän mennessä toteutuneet kannanhoitotoimenpiteet.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
