Juristit puolustavat ympäristöä ja aktivisteja Koneen Säätiön tuella ‒ ”Ei pitäisi olla shokeeraavaa”

Lokakuussa 2025 Helsingin käräjäoikeus vapautti metsäaktivistit syytteistä, joiden mukaan he olisivat niskoitelleet poliisia vastaan. Syytetyt olivat estäneet kaupungin hakkuita Stansvikin vanhassa metsässä muun muassa kiipeämällä puihin.

Vapauttavan päätöksen antanut tuomioistuin katsoi aktivistien toimineen pakkotilassa suojellakseen rauhoitettua noroa, jollaisen luonnontilan vaarantaminen on laissa kiellettyä.

Pakkotilalla viitataan olosuhteisiin, jotka oikeuttavat muutoin lainvastaisen teon silloin kun se on oikeutettu suuremman edun varjelemiseksi.

Stansvikin aktivisteja puolusti ympäristökysymyksiin erikoistuneen Lakiasiantoimisto Maailman juristi Tuuli Talvinko.

Talvinko ja Laura Kolehmainen perustivat lakiasiaintoimiston vuonna 2025. Maailma toimii non profit -periaatteella, eikä asiakkaita laskuteta. Rahoitus hankkeeseen tuli Koneen Säätiöltä ‒ yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Varoilla katetaan Maailman koko toiminta arvion mukaan ainakin kolmeksi vuodeksi.

Suomessa ei tiettävästi ole vastaavaa lakiasiaintoimistoa ennen nähty.

”Ympäristöjärjestöillä on ollut jonkin verran omaa lakiosaamista, mutta ulkopuolisiin, oikeudenkäynteihin keskittyviin juristeihin niillä harvemmin on varaa”, Talvinko kertoo.

Maailma ei ole ympäristöjärjestö. Se ei voi itse ryhtyä valittajaksi, eikä käynnistää juttuja omissa nimissään. Toimiston juristit edustavat järjestöjä tai yksityishenkilöitä.

Vastuualat on jaettu kahtia. Talvinko puolustaa aktivisteja rikos- ja vahingonkorvausasioissa. Kolehmainen hoitaa menettelyt viranomaisissa ja hallintotuomioistuimissa.

Laura Kolehmainen edustaa muun muassa ympäristöjärjestöjä lupaprosesseissa Metsähallituksen hakkuita vastaan. Kuva: Taneli Laine

”Esimerkiksi Metsähallitus ilmoitti suurista hakkuista vain kuukausia ennen ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoitteen voimaantuloa”, Kolehmainen kertoo.

”Ilmoituksista tehtiin vireillepanot Lupa- ja valvontavirastoon. Viraston päätös voidaan tarvittaessa viedä hallinto-oikeuteen”, hän valottaa jutun kulkua.

Kolehmaisen työpöydällä ovat muiden muassa myös vireillä oleva oikeudenkäynti Suomen ilmastosuunnitelman riittävyydestä sekä tulkintakysymys vesivoimalupien pysyvyydestä.

”Kuinka pysyvä on vuosikymmeniä sitten myönnetty vesivoimalupa, kun päivittynyt lainsäädäntö edellyttää vesistöjen tilan parantamista”, hän tiivistää.

Toiminnan tavoitteena on ympäristölainsäädännön täysimääräinen toteuttaminen juridiikan keinoin.

”Voimassa olevaan lainsäädäntöön vetoamisessa ei pitäisi olla mitään erityisen shokeeraavaa. Jokaisella vastapuolellakin on edustajanaan juristi tai useampi”, Talvinko huomauttaa.

Talvingon ja Kolehmaisen mukaan heidän saamansa palaute on ollut yksinomaan positiivista – silloin kun palautetta on tullut ensinkään. Suomalaista oikeudenkäyttöä he kuvaavat niin asialliseksi prosessiksi, ettei siinä ole juuri sijaa muille puheille.

Helsingissä sijaitsevan toimiston kalusteet on hankittu käytettynä kirpputoreilta ja konkurssimyynneistä. Kuvassa myös toimistokoira. Kuva: Taneli Laine

Työ on pitkäjänteistä ja uusista rekrytoinneista huolimatta sitä riittäisi kymmenkertaisesti.

”Me otamme hoidettavaksemme noin viisi prosenttia kaikista tarjotuista tapauksista”, Kolehmainen kertoo.

Taustasäätiön säännöt edellyttävät, että jokaisen käsiteltävän oikeustapauksen on oltava strategisesti merkityksellinen ympäristönsuojelun kannalta.

Esimerkiksi Stansvikin tapaus oli juuri sitä. Koskaan aiemmin tuomioistuin ei ole myöntänyt ympäristöaktivismille pakkotilan oikeutusta. Asia käsitellään vielä uudelleen hovioikeudessa.

”Jos ratkaisu jää voimaan, se voi vaikuttaa lain tulkintaan myös jatkossa”, Talvinko huomauttaa.

Yksityisen metsänomistajan riski Maailman kanssa törmäyskurssille joutumisesta on toimijoiden mukaan pieni. Painopiste on muualla, eivätkä toimiston kannalta strategiset laintulkinnan kysymykset todennäköisesti nouse esiin yksittäisissä metsänkäyttöilmoituksissa.

“Meillä ei tällä hetkellä ole yhtäkään juttua yksittäistä metsänomistajaa vastaan. Mutta tietysti arvioimme jokaisen meille tarjotun tapauksen erikseen”, Talvinko sanoo.

Kolehmaisen mukaan metsänomistaja voi päinvastoin olla jopa heidän päämiehensä, jos kysymys liittyy esimerkiksi suojeluun tai vastuuketjuun maanomistajan, metsänhoitoyhdistyksen ja puunostajan välillä.