Kymmenen tärpin tarkistuslista: muista nämä, kun teet metsästysoikeuden vuokrasopimusta

Metsästäjien ja metsänomistajien yhteistyö sujuu yleensä mallikkaasti. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä metsänomistajasta on luovuttanut hirvieläinten metsästysoikeuden metsästysseuralle. Moni maanomistaja metsästää itsekin, mikä lisää ymmärrystä hirvieläinkannan säätelystä.

”On erittäin tärkeää, että metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyö toimii. Olisi toivottavaa, että varsinkin hirvieläinten metsästys olisi mahdollista mahdollisimman laajoilla ja yhtenäisillä aluilla. Tämä on keskeistä kannanhallinnan kannalta”, MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen painottaa.

Metsän käyttöoikeuden luovutus metsästykseen tai mihin tahansa muuhunkin tarkoitukseen pitää tehdä kirjallisella vuokrasopimuksella. Metsästysoikeuden vuokrasopimus on yksinkertainen sopimus, jonka laatimiseen ei tarvita lakimiestä. Valmis vuokrasopimuspohja löytyy Suomen Riistakeskuksen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja Suomen Metsästäjäliiton nettisivuilta.

1. Irtisanominen: Yleensä 3 tai 6 kk.
2. Alue: Kaikki vuokrattavat metsäkiinteistöt rekisterinumeroin.
3. Metsästettävät lajit.
4. Vuokra: Vastikkeetta tai vuosivuokran määrä.
5. Teiden käyttö: Sovitaan teiden käyttämiseen liittyvät luvat ja ehdot.
6. Rakenteet: Voiko vuokralainen sijoittaa alueelle passitorneja, ruokintapaikkoja ja riistakameroita?
7. Muut ehdot: Oikeus koirien kouluttamiseen alueella, metsänomistajan oikeus omaan metsästykseen.
8. Liite: Mallivuokrasopimuksen yleiset sopimusehdot.
9. Muista uusia sopimus aina omistajan vaihtuessa.
10. Kesto: Toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

Suomessa on ollut tapana, että maanomistajat eivät ole pyytäneet rahaa metsästysoikeuden vuokrauksesta. Hyöty koetaan saatavan siitä, että metsästäjät sitoutuvat pitämään hirvikannan sellaisella tasolla, että metsätalous ei kärsi kohtuuttomia hirvivahinkoja.

Metsänomistaja voi kuitenkin halutessaan asettaa vuokraukselle hinnan samalla tavalla kuin muullekin maan käytölle. Esimerkiksi metsäyhtiöt ja Metsähallitus perivät maidensa metsästysoikeudesta vuokran, joka on yleensä yhdestä eurosta ylöspäin hehtaaria kohden vuodessa.

Metsästysseurat eivät ole yleisesti ottaen innostuneita maksamaan vuokraa pienistä metsätilkuista, sillä se toisi kuluja ja vaivaa. Järkevästi toteutettavaan hirvenmetsästykseen tarvitaan yleensä vähintään tuhannen hehtaarin alue.

Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikön Teemu Simeniuksen mukaan metsästysoikeuden luovuttaminen maksutta on yhteinen etu.

”Vuokra on metsänomistajalle veronalaista tuloa, joten harva pienehkön maa-alueen omistaja näkee muutaman euron tuloa kovin merkittävänä. Metsästysseura taas on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka vastine on hirvikannan hallinta. Kantatavoitteet tähtäävät metsä-, pelto- ja liikennevahinkojen vähentämiseen. Tämä tavoite toteutuu vain yhtenäisillä alueilla, joten maanomistajan etu on antaa alue metsästyskäyttöön”, Simenius perustelee.

Kaupallista metsästystä pidetään perinteistä johtuen sopimattomana suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen määrä on paikoin niin suuri, että kaupallisten jahtien järjestäminen ja peuran lihan myyminen voisi auttaa pitämään kantoja paremmin kurissa.

Metsästysoikeuden vuokrasopimus ei yleensä oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta kaupallista toimintaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsästysoikeuden vuokrasopimuksissa kaupallista metsästystä usein rajoitetaan siten, että metsästysseura voi myöntää vuokratulle alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia. Sopimus ei kuitenkaan oikeuta yleensä vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta kaupallista toimintaa. Metsänomistaja voi tämänkin halutessaan kuitenkin sallia.

Jos haluaa vuokrata maitaan metsästykseen ja periä siitä vuokraa, voi metsätilaansa tarjota vuokralle Eräverkko-palvelun kautta (eraverkko.fi). Metsästäjät hakevat palvelussa jatkuvasti vuokrattavia metsäalueita.

Suomessa on yli 4 000 metsästysseuraa, joissa on monenlaisia toimintakulttuureja. Paikallisen metsästysseuran toimintatavoista voi kysyä muilta metsänomistajilta tai metsänhoitoyhdistyksestä. Jos kokemusta metsästysseuran toiminnasta ei ole, voi ensimmäisen metsästysoikeuden vuokrasopimuksen tehdä vuoden määräaikaisena sopimuksena. Tällaisena koeaikana saa tuntumaa metsästysseuran toimintaan.

Maanomistaja voi yleensä liittyä myös paikallisen metsästysseuran jäseneksi, vaikkei harrastaisikaan metsästystä. Silloin pääsee tutustumaan seuran päätöksentekoon. Metsästysseuroissa riittää usein myös talkootyötä jahdeissa avustaville henkilöille. Metsästysseurojen yhteystietoja voi kysyä esimerkiksi alueellisesta riistanhoitoyhdistyksestä.

Maanomistajien etujärjestöjen ja Metsästäjäliiton laatimassa mallivuokrasopimuksessa kerrotaan, että vuokranantaja säilyttää sopimuksen teon jälkeenkin oikeuden metsästää vuokra-alueella tai siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle osapuolelle. Tämä ei kuitenkaan oikeuta edelleen vuokraamiseen kolmansille metsästysporukoille, Simenius muistuttaa.

Metsästystä harrastamaton maanomistaja voi harjoittaa ilman erillistä lupaa pienpetopyyntiä. Esimerkiksi minkkejä voi loukuttaa vapaasti vesistöjen rannoilta.

Metsästysoikeuden vuokrasopimus ei raukea automaattisesti metsätilakaupan tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Edellisen omistajan tekemä sopimus pysyy voimassa entisillä ehdoilla, jos sitä ei irtisanota tai uusita. Metsästyslain mukaan uusi omistaja voi irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon sopimuksesta. Vuokrasopimus tulee ilmi yleensä kaupanteon yhteydessä.

Vuokrasopimuksen teon lisäksi metsänomistajan kannattaa edistää metsäluonnon monimuotoisuutta jättämällä hoitotöissä riistatiheiköitä pienriistan ja metsäkanalintujen ruokailu- ja suojapaikoiksi. Ruokintapaikkojen perustaminen kannattaa jättää metsästysseuran vastuulle, sillä metsästäjät osaavat hoitaa ruokintapaikkoja aktiivisesti vaurioittamatta ympäröivää metsää.