MTK:n jäsenkyselyn mukaan maanomistajista 40 prosenttia on itse jäsenenä metsästysseurassa. Kuva: Sanne Katainen
Metsästysoikeuden haltijasta ei aina ole selvyyttä – metsästysmaiden vuokrasopimus voi tulla ilmi vuosien päästä tilakaupasta
Metsätilan ostaneelle voi tulla yllätyksenä se, että hänen maillaan metsästetään. Ostajan tulee itse päivittää metsästysvuokrasopimus näin halutessaan.Tilaajalle
Metsästysseurat eivät saa automaattisesti tietoja kiinteistön omistajavaihdoksista. Maanomistajan tehtävä on ilmoittaa muutoksista vuokralaiselle. Kuva: Sanne KatainenMetsästysoikeuden vuokrasopimus ei raukea metsäkiinteistön kaupan yhteydessä, vaan edellisen omistajan tekemä sopimus pysyy voimassa entisillä ehdoilla. Metsästyslain mukaisesti uusi omistaja voi irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon sopimuksesta. Joskus tämä tieto saavuttaa metsänomistajan vasta vuosien kuluttua.
”Useimmiten metsästysoikeuden vuokraus tulee ilmi kaupantekohetkellä. On kuitenkin tapauksia, joissa tieto sopimuksesta ei siirry, ja uudelle omistajalle saattaa tulla yllätyksenä se, että hänen maillaan metsästetään”, toteaa Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Metsästyslain pykälien mukaisesti irtisanomishetkestä vie pisimmillään puolitoista vuotta siihen, että metsästys alueella loppuu.
Maanomistajan on syytä saattaa tieto muutoksesta vuokralaiselle, joka on usein paikallinen metsästysseura.
”Metsästysseurat eivät saa automaattisesti mistään tietoja kiinteistön omistajavaihdoksista. Niin uutta omistajaa kuin metsästysseuraakin olisi tärkeä informoida voimassa olevasta vuokrasopimuksesta kaupanteon yhteydessä. Juridisesti tiedottamisessa pallo on maanomistajalla”, sanoo kenttäjohtaja Timo Leskinen MTK:sta.
Samoin, jos maanomistaja päättää asettaa maansa suojeluun, hänen on syytä tiedottaa asiasta metsästysseuralle.
Metsästysseurojen etu on saada sopimukset ajan tasalle. Tieto kiinteistöjen omistajamuutoksista on kuitenkin pitkälti sen varassa, mitä kyliltä kuullaan.
”Metsästysseuroilla ei ole käytössään kanavaa, josta maanomistajuuden muutoksia voisi seurata”, kiteyttää Simenius.
Suomessa on maan tapana vuokrata metsästysoikeus paikalliselle seuralle ilman rahallista vastiketta. Kyse on paitsi hirvikantojen toimivan verottamisen varmistamisesta, myös yhteisöllisyydestä. MTK:n jäsenkyselyn mukaan maanomistajista 40 prosenttia on itse jäsenenä metsästysseurassa.
”On mielenkiintoista nähdä, miten etämetsänomistajuuden lisääntyminen vaikuttaa metsästysvuokrasopimuksiin jatkossa”, pohtii Simenius.
Riittävänä vastikkeena pidetään sitoutumista tiheystavoitteiden mukaiseen hirvikannan sääntelyyn.
”Vastikkeettomuus on yleinen käytäntö Pohjoismaissa. Merkittävään kaupalliseen jahtitoimintaan ei ole Suomessa edellytyksiä, ja usein se jopa kielletään vuokrasopimuksessa, jolloin seurojen mahdollisuudet maksaa vuokra rahana ovat vähäiset. Toiminta perustuu yhteistyöhön, ja pääosin se pelaa meillä hyvin”, sanoo Simenius.
Myös Leskisen arvion mukaan sopimuskäytäntö toimii kokonaisuutena hyvin.
”Suomi on laaja maa, olosuhteet ja riistan tuotto vaihtelevat. Harvaan asutuilla seuduilla hirvieläinkannan ja tulevaisuudessa suurpetokannan hallinnan näkökulmasta metsästäjien riittävä määrä voi muodostua suurimmaksi haasteeksi”, hän korostaa.
Metsästysoikeuden vuokrauksessa riittävänä vastikkeena pidetään metsästäjien sitoutumista tiheystavoitteiden mukaiseen hirvikannan sääntelyyn. Kuva: Sanne KatainenMaanomistaja voi kirjata vuokrasopimukseen rajoitteita riistalajien, alueiden tai aikojen osalta. Periaatteessa mitä tahansa, minkä alle saa metsästysseuralta nimen.
”Toisinaan maanomistaja vaatii sopimuksiin yhdistyslain vastaisia rajoituksia, joihin seura ei voi suostua. Tapaukset ovat kuitenkin harvassa. Valtaosa sopimuksista on vanhoja, riistakeskuksen mallilla tehtyjä”, mainitsee Simenius.
Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta löytyvä sopimusmalli on pelkistetty, MTK:n, SLC:n ja Suomen Metsästäjäliiton yhdessä laatima sopimusversio taas sisältää tarkempia yksityiskohtia vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista passipaikkojen risukon poistamisesta myrskytuhojen ilmoitusvelvollisuuteen. Myös sopimuksen irtisanomisajoissa on eroja.
Uuden metsänomistajan kannattaa pohtia vuokraehtoja tarkkaan ja myötämielisesti.
”Metsätuhoja aiheuttavan hirven pyyntiluvat edellyttävät laajoja yhtenäisiä alueita, vähintään 1 000 hehtaaria. Metsästys voi estyä laajalla alueella, jos kokonaisuuden kannalta kriittisessä kohdassa sijaitsevan yksittäisen tilan metsästysoikeutta ei vuokrata”, havainnollistaa Leskinen.
Maanomistajista noin 90 prosenttia on vuokrannut maansa seuroille tai hirviseurueille. Noin 20 prosenttia heistä on rajoittanut metsästettäviä riistalajeja.
”Meillä maanomistajuus on sirpaleista, mikä merkitsee sitä, että pienenkin alueen rajaaminen metsästyksen ulkopuolelle vaikeuttaa jahdin järjestämistä”, selventää Leskinen
Simenius muistuttaa, että riistakantojen sääntely toteutuu lainsäädännön kautta. Ajatus esimerkiksi metsäkanalintujen kantojen vahvistamisesta kieltämällä niiden metsästys omalla alueella on tarpeetonta.
”Metsästyksen kestävyys luodaan maa- ja metsätalousministeriön päättämien kiintiöiden, metsästysaikojen ja rauhoitusten kautta.”
Maanomistajista noin 90 prosenttia on vuokrannut maansa seuroille tai hirviseurueille. Kuva: Sanne KatainenToisinaan maanomistaja kokee voimattomuutta sopimusehtojen edessä. Tilanteen ainoana ratkaisuna saattaa näyttäytyä vuokrasopimuksen päättäminen.
”Sopimuksen irtisanomista harkitsevalle suosittelen ensin sopimuksen muuttamista vuoden määräaikaiseksi. Viesti siitä, että maanomistajan näkemystä on kuultava, on silloin jo vahva. On hyvä huomioida, että metsästyksen lopettaminen lisäisi vahinkoja aiheuttavan riistan määrää entisestään”, muistuttaa Leskinen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
