Metsästäjäliitto on huolissaan metsästysseuroille kasaantuvista paineista –haastava tilanne ei näy liiton jäsenmäärän laskuna
Metsästäjäliiton jäsenmäärä on pysynyt tänä vuonna lähes ennallaan, vaikka paineita metsästyksen edunvalvontaan tulee monesta suunnasta.
Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1 253 hirvenpyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle. Kuva: Sanne KatainenMetsästäjäliiton jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa lähes 147 000.
Suurin osa metsästäjistä kuuluu liittoon oman metsästysseuransa kautta. Metsästäjäliiton jäsenenä oli viime vuoden lopussa 2 610 rekisteröityä metsästysseuraa.
Liiton jäsenmäärässä ei ole tämän vuoden aikana tapahtunut ainakaan isoja muutoksia, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
”Iso kuva valtakunnallisesti on se, että rivit pitävät, vaikka suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole edennyt hallitusohjelman tahtotilasta huolimatta”, Silpola sanoo.
”Alueellisia eroja on kuitenkin havaittavissa. Etenkin Itä-Suomessa on tällä hetkellä nähtävissä monenlaisia paineita.”
Itä-Suomessa tilanne on vaikea, sillä samaan aikaan metsästyskoirien käyttö on susien takia erittäin hankalaa, hirvilupamäärät ovat alueella paikoin pudonneet ja karhujahti on estynyt, koska poikkeuslupia ei ole myönnetty.
”On selvää, että seuroissa on paljon tyytymättömyyttä.” Jaakko Silpola
Silpolan mukaan myös alueen metsästysseurojen talous on vaikeuksissa, koska vierasjahteja ei voi järjestää, karhun- tai hirvenlihaa ei ole myytäväksi eikä seurojen jäsenmaksuja voi korottaa tällaisessa tilanteessa. Vaikka tulot ovat vähissä, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa on isoja maanomistajatahoja, jotka perivät seuroilta vuokraa metsästysoikeuksista entiseen tapaan.
”Tämän takia Metsästäjäliiton jäsenyyttäkin varmasti punnitaan seuroissa entistä tarkemmin.”
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja vakuuttaa, että Metsästäjäliitto tekee kovasti työtä metsästyksen edunvalvonnan eteen. Hän muistuttaa samalla, että rivien pitää pysyä yhtenäisinä, jotta liitolla olisi vaikutusvaltaa jatkossakin.
Metsästäjäliitto on jo ollut yhteydessä joihinkin suuriin maanomistajiin, joita ovat muun muassa metsäyhtiöt ja valtio. Liitto on esittänyt, että maanomistajat väliaikaisesti joustaisivat metsästysoikeuden vuokramaksuista tai oleellisesti kohtuullistaisivat niitä nykyisessä tilanteessa.
”Metsästäjät kantavat monessa tilanteessa tärkeää yhteiskuntavastuuta, joten nyt sitä pitäisi kantaa muidenkin vastavuoroisesti”, Silpola vetoaa.
Eniten Pohjois-Karjalassa metsästäjien mieliä jäytää hallituksen suurpetopolitiikka.
”Usko suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkumisen suhteen on häviämässä. Myös meitä liittona asioiden hidas eteneminen huolestuttaa”, Silpola sanoo.
”Kokonaiskuvassa tilanne on hyvä, sillä meillä on selkeä poliittinen tuki suurpetojen metsästykselle ja hallitusohjelma on tässä suhteessa selkeä. Keinovalikoiman löytäminen tuntuu olevan kuitenkin iso haaste.”
Metsästäjäliitto on esittänyt useampaan kertaan oman näkökantansa siitä, missä ja miten pitäisi toimia, jotta niin sanottu Ruotsin malli saataisiin toimimaan Suomessa. Viime aikojen hyvä uutinen Silpolan mukaan on ollut se, että heinäkuun puolivälissä voimaan astunut asetusmuutos on laajentanut vahinkoperusteisten poikkeuslupien ehtoja helpottaen vahinkopetojen poistamista.
”Se on hyvä alku”, Silpola kiteyttää.
Nyt maa- ja metsätalousministeriön työryhmän pöydällä on kannanhoidollisen metsästyksen edistäminen. Ryhmässä on edustaja myös Metsästäjäliitosta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
